Saltfjärdenin - Tavastfjärdenin lintuvedet

Alueen kuvaus

Kirkkonummen keskustan kaakkoispuolella sijaitseva kaksiosainen Natura-alue koostuu Saltfjärdenin ja Tavastfjärdenin lintuvesialueista sekä Gästerbyn rehevästä lehmuslehtosaarekkeesta.

Alue on merkittävä sekä lintudirektiivin lajien että myös joidenkin luontodirektiivin luontotyyppien kannalta. Alueella on myös maisemallista merkitystä. Vesialueet ovat tärkeitä kalojen kutupaikkoja. Tavastfjärdenillä veneillään varsin paljon.

Etenkin Saltfjärden on tärkeä lintuharrastus-, tutkimus- ja opetuskohde.

Saltfjärden

Saltfjärden on erittäin tunnettu lintuvesi. Se on ollut mukana Lintulahdet Life -hankkeessa, jossa alueelle on suoritettu kunnostustoimenpiteitä. Kunnostustoimilla on ollut myönteisiä vaikutuksia linnustoon.

Saltfjärden on umpeenkasvanut murtovesilahti, johon tulee merivettä Tavastfjärdenistä kapean uoman kautta. Makeaa vettä puolestaan virtaa mantereelta Estbyånin, Strömsbäckenin ja Tobaksbäckenin kautta.

Kasvillisuuden ehdoton valtalaji on järviruoko. Ojissa ja allikoissa kasvaa runsasravinteisuutta suosivia lajeja sekä murtovesilajeja kuten hapsivitaa sekä harvinaisehkoa jokileinikkiä.

Saltfjärden sijaitsee Porkkalanniemen muuttoreitin varrella, ja alueella on perinteisesti pesinyt ja levähtänyt runsaasti vesilintuja, kahlaajia ja petolintuja. Saltfjärdenillä pesiviä lintudirektiivin lajeja ovat mm. kurki, luhtahuitti, ruisrääkkä, nuolihaukka, kirjokerttu, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Siellä pesii myös parhaille lintuvesille tunnusomaisia lajeja kuten heinätavi ja lapasorsa. Alue on ollut myös yksi maamme harvoista niittysuohaukan pesimäalueista.

Muuttoaikoina alueella levähtää mm. laulujoutsenia, metsähanhia, kapustarintoja, suokukkoja ja sinisuohaukkoja. Alueella on tavattu myös monia satunnaisia harvinaisuuksia.

Gästerbyn lehto

Natura-alueeseen kuuluu myös pienikokoinen rauhoitettu Gästerbyn lehmuslehtosaareke, joka sijaitsee Saltfjärdenin eteläreunalla. Se edustaa Suomessa harvinaista luontotyyppiä. Lehdon kenttäkerroksessa esiintyviä vaateliaita lehtokasveja ovat mm. lehtosinijuuri, kevätesikko, keltavuokko, pystykiurunkannus, mukulaleinikki ja lehtotähtimö. Lehdossa esiintyy myös tammea, pähkinäpensasta ja vaahteraa.

Tavastfjärden

Tavastfjärden on etelämpänä, pitkän murtovesilahden perukoilla sijaitseva lintuvesialue, joka on huomattavasti vähemmän umpeenkasvanut kuin Saltfjärden. Myös Tavastfjärdenillä pysähtyy muuttomatkoillaan varsin runsaasti laulujoutsenia ja muita vesilintuja.

Tavastfjärden on pesimälajistoltaan Saltfjärdeniä tavanomaisempi, mutta sielläkin pesivät luhtahuitti ja lapasorsa. Rödbergsviken on todettu linnuston kannalta parhaaksi osa-alueeksi.

Suojelun toteutuskeinot

Saltfjärdenin koillisosan ja Saltfjärdenin etelälaidan lehtosaarekkeen osalta suojelu toteutuu olemassaolevilla luonnonsuojelualueilla. Koko muu alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. 

Saltfjärdenillä Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Tavastfjärdenillä suojelutavoitteet voidaan toteuttaa vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla.