Pohjaveden laatu ja riskit
Pohjavedellä tarkoitetaan maankamaran vapaata vettä vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Laajemmin sillä voidaan tarkoittaa kaikkea maan pinnan alaista vettä, sillä pohjaveden muodostumiseen ja etenkin laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavedeksi.
Pohjavedellä on suuri merkitys vesihuollossa. Pohjavettä käyttää Suomessa noin 3,5 miljoonaa asukasta. Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Pohjavesi on laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjaveden suojelu on tärkeää, sillä pohjaveden laatua uhkaavat monet toiminnot kuten:
- teiden suolaus,
- vaarallisia kemikaaleja käyttävät tehtaat ja laitokset sekä niiden varastot,
- korjaamot, huoltoasemat, öljysäiliöt, asfaltti- ja öljysora-asemat,
- kaatopaikat, viemärit, pesulat,
- turkistarhat, sikalat, navetat, tuorerehusäiliöt,
- puunkyllästämöt,
- hiekan- ja soranotta,
- maankaivuu, ojitukset (pintaveden pinnan muuttaminen, suoveden pääsy pohjaveteen),
- öljyjen ja myrkyllisten aineiden kuljetukset ja tilapäinen varastointi,
- jätevesien maahan imeytys,
- lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa
Pohjaveden likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät hyvin sekä vettä että lika-aineita. Toiminnan aiheuttamaa riskiä pohjavesille arvioitaessa tulee selvittää sekä päästö- että sijaintiriski. Päästöriski kertoo, kuinka helposti ja miten haitallisia aineita kyseiseltä laitokselta tai toiminnasta voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Sijaintiriski puolestaan ilmoittaa, miten vakavia seurauksia mahdollisesta päästöistä olisi pohjavesille ja vedenhankinnalle. Sijaintiriskin arviointi perustuu alueen hydrogeologisten olosuhteiden selvittämiseen.
Ympäristöministeriö on antanut polttonesteiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueilla koskevan valvontaohjeen 26.3.2007 YM4_401_2005.pdf (89kb).
|