Maaninkajärven kulttuurimaisemat

• Maisemakuva
• Luonnonpiirteet
• Kulttuuripiirteet

Sijainti: Pielavesi; Itä-Suomen lääni
Maisemamaakunta: ltäinen Järvi­Suomi, Pohjois-Savon järviseutu
Pinta-ala: 8 000 hehtaaria

Maaninkajärven kulttuurimaisemat koostuvat Pohjois-Savon järviseudulle tyypillisistä rantakylistä. Maaninkajärven tasaiset rantasavikot tarjoavat hyvät edellytykset maanviljelylle. Alue on tavallista pohjoissavolaista kivistä moreenimaastoa viljavampaa. 

Maisemakuva

Maaninkajärven maaseutumaisema on parhaimmillaan Haatalan ja Halolan ympäristössä. Viljelykset viettävät loivasti rantaan. Paikoin on kaunista rantapuustoa. Rinteiden yläosassa peltoaukeat rajoittuvat metsään. Vaihtelua maisemaan antavat vesimaisema, hyvin hoidetut kanavamiljööt sekä muusta asutuksesta luonteeltaan poikkeava Tuovilanlahden kylä, joka on tiheään rakennettu kylä lahden pohjukassa. Harjualueiden sorakuopat ovat suurimmat maisemavauriot.

Luonnonpiirteet

Alueeseen kuuluu Maaninkajärvi ympäristöineen. Rannat ovat Pohjois-Savolle poikkeavasti alavia, rantaan loivasti viettäviä savikoita, jotka on otettu viljelyyn. Korkeusvaihtelut ovat järven ympäristössä vähäisiä, mutta etäämmällä jär­vestä on muutama korkeahko kumpare.

Maaninkajärvi on 12 kilometriä pitkä ja enintään kaksi kilometriä leveä, vähäsaarinen järvi. Se on syntynyt kallioperän murtumalinjaan, jota jääkausi on lisäksi kuluttanut. Loivista rannoistaan huolimatta järvi on poikkeuksellisen syvä ja matalia ruovikkorantoja on vähän. Järven pohjoisosan umpeenkasvanut Patalahti sekä Patajoen siihen yhdistämä ruovikkoinen Patajärvi kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, samoin kuin Maaninkajärveen Kitupuroa pitkin laskevat Lapinjärvi ja Pieni Lapinjärvi. Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Löytynpuro. Puro päättyy 46 metriä korkeaan Korkeakoskeen, joka on paikkakunnan huomattavin luonnonnähtävyys. Se on rauhoitettu jo vuonna 1947 luonnonsuojelualueeksi.

Maaninkajärven koillisosassa on ollut Onkivedeltä johtava Viannan kanava ja myöhemmin Ahkiolahden kanava. Yhteys Pieneltä Ruokovedeltä Suurelle Ruokovedelle on myös kanavoitu. Maaninkajärvi on kesimääräistä rehevämpää järviruokotyyppiä. Järven rantojen yleisin metsätyyppi on tuore kangasmetsä, joka lähenee paikoin lehtomaisia kankaita. 

Kulttuuripiirteet

Maaninkajärven ympäristö on vahvaa, perinteistä maatalousaluetta. Laajat vesirajaan ulottuvat viljelykset ympäröivät lähes kauttaaltaan järveä. Maaninka on rakenteeltaan tyypillinen pohjoissavolainen rantakylä, jossa tilakeskukset sijaitsevat harvakseltaan viljelyaukeita halkovan ja loivasti kaartelevan kylätien molemmin puolin. Tilat sijaitsevat viljelysten liepeillä jonkin matkan päässä järven rannasta. Asutus on väljää eikä muodosta selvästi rajautuvia kyliä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin Maaningan kirkonkylä sekä Tuovilan tiivis kylämiljöö.

Vesiliikenteellä on ollut alueen kehityksessä merkittävä asema, minkä vuoksi kanavia on rakennettu useita. Korkeakoskella on ollut suuri kulttuurihistoriallinen merkitys: paikka on ollut tunnettu retkikohde jo viime vuosisadalla.

Tavinniemessä ovat Tavinsalmen kuninkaankartanon vähäiset jäänteet. Se oli koko nykyisen Pohjois-Savon käsittäneen vuonna 1547 perustetun Tavinsalmen hallintopitäjän keskus. Alueella on esihistoriallisia muinaisjäännöksiä; mm. Keskisaaressa on kiviröykkiöhautoja.

Keskiaikaan ulottuvan historiansa, vanhojen kanaviensa ja vauraan maataloutensa vuoksi alue on erityisen arvokas ja muusta maakunnasta poikkeava.