Hydrologinen yleiskatsaus 2004
Ennätyksellisiä kesäsateita, tulvia useaan otteeseen
Vuosi 2004 oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Vuotuinen sademäärä kohosi koko maassa keskiarvoa suuremmaksi. Heinä-elokuun vaihteen runsaat ja paikoin ennätyksellisetkin sateet aiheuttivat tulvia Uudeltamaalta Keski-Suomeen ulottuvalla
vyöhykkeellä sekä paikallisesti Pohjanmaalla. Syksyn mittaan Pohjanmaalla tulvi uudelleen. Runsaat sateet nostivat joulun tienoilla vedenkorkeuksia ja virtaamia ajankohtaan nähden harvinaisen korkeiksi etelä- ja lounaisrannikolla sekä Etelä-Pohjanmaalla.
Pinta- ja pohjavesivarastot kasvoivat vuoden loppupuoliskolla selvästi. Sadanta
Koko vuoden sademäärä oli keskiarvoa suurempi. Vuotuinen sadanta oli yleisesti 600-900 mm eli pääosin 15-25 % tavanomaista suurempi. Huhtikuussa satoi selvästi vähiten. Suurin osa eli 70-80 % vuoden sademäärästä saatiin touko-syyskuussa. Heinäkuussa
satoi paikoin ennätyksellisen paljon. Myös joulukuussa satoi lähes koko maassa keskimääräistä enemmän. Lumen vesiarvo
Talvella 2004 lumen vesiarvo eli lumikuorma oli suurimmassa osassa maata keskimääräinen tai sitä pienempi. Tavallista enemmän lunta oli lähinnä vain Itä-Suomen pohjoisosassa, Kainuussa ja paikoin etelärannikolla. Loppuvuonna lunta oli tavanomaista
vähemmän tai enintään keski-määräisesti. Vuoden lopussa lumen vesiarvo oli maan etelä- ja länsiosassa alle 40 mm, itä- ja keskiosassa maata sekä Etelä-Lapissa 40-80 mm ja muualla Lapissa yleisesti yli 80 mm. Vedenkorkeus
Vielä vuoden alkupuolella vedenkorkeudet olivat edellisten vuosien kuivuuden jäljiltä keskimääräistä alempana. Vesivarastot kasvoivat selvästi loppuvuoden aikana ja vuoden loppuessa oltiin pääosin keskiarvon yläpuolella. Kesän ja syksyn runsaat sateet
aiheuttivat useita tulvia ympäri maata. Suurimmat tulvat sattuivat heinä-elokuun vaihteessa Uudeltamaalta Keski-Suomeen ylettyvällä alueella sekä paikallisesti Pohjanmaalla. Myöhemmin syksyllä Pohjanmaalla tulvi uudelleen. Itä-Suomen suuret järvet
nousivat heinäkuun lopun jälkeen huomattavasti ja pysyivät loppuvuoden selvästi keskiarvoa ylempänä. Saimaalla aloitettiin elokuun lopulla lisäjuoksutukset tulvauhan estämiseksi ja juoksutusta lisättiin vielä marraskuussa. Lapissa järvet ja altaat saivat
täydennystä elo-syyskuun aikana. Joulukuussa etelä- ja länsirannikolla sekä Etelä-Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat harvinaisen suuriksi runsaiden vesisateiden myötä. Lounaisrannikolla jopa vuoden suurimmat virtaamat ja vedenkorkeudet
mitattiin joulukuussa. Kokemäenjoella muodostui paikoin hyydepatoja, jotka aiheuttivat paikallisia tulvia. Virtaama
Lapissa jokien keväiset virtaamahuiput ajoittuivat tavanomaista aikaisemmaksi, mutta jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Pohjanmaalla lumien sulamisesta johtuvat virtaamahuiput jäivät hyvin pieniksi, mutta toukokuun sateet nostivat jokien virtaamia
selvästi. Virtaamat nousivat Pohjanmaalla vielä kesällä ja syksyllä sateiden myötä uudelleen korkeiksi. Etelä- ja Lounais-Suomen virtaamat olivat ajankohtaan nähden hyvin suuria joulukuussa. Suurimpien jokien vuotuiset keskivirtaamat olivat keskimääräistä
suurempia tai sen tuntumassa lukuun ottamatta Kokemäenjokea. Pohjavesi
Pohjavesivuosi 2004 oli kohtuullinen ja tilanne parani vuoden loppua kohden. Tammi-huhtikuussa edellisten vuosien kuivuus heijastui vielä tilanteeseen voimakkaasti. Kesän ja syksyn runsaat sateet nostivat ensin pienten pohjavesiesiintymien ja myöhemmin
suurtenkin esiintymien pintoja jopa ennätyksellisen ylös. Vuoden kuluessa niukkuus vaihtui monin paikoin runsaudeksi pohjavesissä. Vain Etelä- ja Länsi-Suomen suurissa hiekka- ja soramuodostumissa pohjaveden pinta oli vuoden loppuessa selvästi alle
keskiarvon. Routa
Tammi-helmikuussa routaa oli vähälumisilla alueilla hieman keskimääräistä enemmän ja runsaslumisilla alueilla keskimääräistä vähemmän. Helmikuussa routa suli monin paikoin jonkin verran alhaalta päin. Maaliskuussa routaa olikin Lappia lukuun ottamatta
keskimääräistä vähemmän. Lapissa oli keskimääräinen routatalvi. Routa suli Etelä-Suomen aukeilta paikoilta huhtikuun alkupuolella, Itä-Suomesta kuun loppupuolella ja Pohjois-Suomesta touko-kesäkuussa. Yöpakkaset ja kuiva sateeton sää viivyttivät roudan
lopullista häviämistä. Syksy oli vaihteleva ja sateinen, ja routaa ei Lappia lukuun ottamatta päässyt muodostumaan paljoakaan ennen vuodenvaihdetta. Haihdunta
Sateisen kesän aikana vesistöistä haihtui tavallista vähemmän, mutta keskimääräistä pidempi avovesikausi nosti koko vuoden haihduntasumman lähelle tavanomaista. Touko-syyskuussa haihtui Class A-astioista maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 300-450 mm,
Lapissa paikoin alle 300 mm. Pintaveden lämpötila
Maan etelä- ja keskiosassa järvien pintaveden lämpötila oli keskiarvon tuntumassa lähes koko kesän. Toukokuun alussa helteet nostivat veden lämpötilan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeaksi etelässä. Myös syksyllä vedet olivat etelä- ja
keskiosassa hieman tavallista lämpimämpiä. Pohjois-Lapissa järvivedet olivat kesän helteiden myötä jopa harvinaisen lämpimiä. Korkeimmat lämpötilat mitattiin elokuun alkupuolella. Jäätilanne
Jäät olivat kevättalvella 2004 maan etelä- ja keskiosassa keskimääräisen paksuisia, Lapissa tavallista ohuempia. Jäät lähtivät etelässä noin viikon etuajassa ja Lapissa jopa pari viikkoa tavanomaista aiemmin. Pieniä järviä ja lampia jäätyi Lapissa
lokakuun lopulla, mutta suurin osa pohjoisen vesistöistä jäätyi vasta marraskuun puolen välin jälkeen eli tavallista myöhemmin. Myös maan etelä- ja keskiosassa suuri osa vesistöistä jäätyi marraskuun loppuun mennessä. Kuitenkin vielä vuoden päättyessä
suuria järviä kuten Päijänne, Näsijärvi, Saimaa, Säkylän Pyhäjärvi ja Lohjanjärvi oli osin avoimena. Joulukuun lopussa jäänpaksuus oli Lapissa 30-50 cm, maan etelä- ja keskiosassa alle 30 cm. Jäät olivat pääosin keskiarvoa ohuempia.
|