Mittatikkuasteikko ja tuotteet

• Mistä mittatikku on tehty?
• Mittatikun asteikko
• Mittatikun painokertoimet
• Mittatikun tuotteet

Mistä mittatikku on tehty?

Kuvasta nähdään, että:

• Mittatikussa on otettu huomioon viisi keskeistä ympäristövaikutusta, joita on painotettu niiden tärkeyden mukaan.
• Mitta-asteikko perustuu ihmistä kohti yhteenlaskettuun Suomen päivittäiseen ympäristövaikutukseen, joka saa arvon 100.
• Mittatikulle on lisäksi sijoitettu viisi tuotetta, jotka mitta-asteikon ohella havainnollistavat tuotteen ympäristövaikutusten suuruusluokkaa.
• Mittatikku-tuotteiden erilaiset ympäristövaikutukset on esitetty kuvassa varsinaisen Mittatikun vieressä. Ympäristövaikutukset on laskettu oletettua päivittäistä käyttöä kohti. Vastaavalla tavalla voidaan esittää minkä tahansa tuotteen ympäristövaikutukset, jos siitä on tehty elinkaariarviointi.

Mittatikun asteikko

Mittatikun asteikkona käytetään ympäristövaikutuksia päivässä henkilöä kohti. Ympäristövaikutukset lasketaan vuosittaisista päästöistä ja energiankulutuksesta Suomessa. Esimerkiksi vesistöjä rehevöittävistä päästöistä otetaan huomioon teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt Suomessa.

Huomioitavaa on, että suuri osa Suomen päästöistä ja energian kulutuksesta aiheutuu vientituotteiden valmistuksesta. Toisaalta Suomeen tuodaan tavaroita, joiden valmistuksen ympäristövaikutukset eivät ole mukana tässä laskelmassa.

Mittatikun painokertoimet

Mittatikussa ympäristöongelmia painotetaan niiden tärkeyden mukaan. Painokertoimet perustuvat laajan (n. 100) ympäristöasiantuntijajoukon näkemykseen ympäristövaikutusten merkityksestä ja painoarvoista Suomessa. Asiantuntijoiden näkemykset vaihtelevat, joten käytämme painokertoimien keskiarvoja.

Mittatikun tuotteet

Mittatikkuun valittiin parhaita kulutustuotteiden elinkaariarviointeja. Tutkijaryhmä kävi tarkasti läpi kymmeniä elinkaariarviointeja kiinnittäen huomiota niiden laadinnan huolellisuuteen. Mittatikkutuotteisiin kuuluvat ruisleipä, juusto, pyykinpesu, asunto ja automatka.

Ruisleipä

• Laskettu ruisleipää syövien suomalaisten keskimääräistä päivittäistä kulutusta kohti (83 g eli noin kaksi vuokaleipäviipaletta).
• Perustuu suomalaiseen tutkimukseen, jossa selvitettiin keskimääräisen suomalaisesta rukiista valmistetun ruisleivän ympäristövaikutukset. Tulokset maatilojen ja leipomoiden toiminnasta koskevat vuotta 1999. Tutkimus kattaa ketjun luonnonvaroista kaupassa myydyksi leiväksi asti.
• HUOM: Suomessa myytävän ruisleivän valmistuksessa käytetään myös vaihtelevassa määrin ulkomaisia ruisjauhoja.
• HUOM: Vaikka leivän päiväkäytön ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pienet, niin kokonaisuudessaan ravinnon ympäristövaikutukset ovat merkittävän suuret.

Juusto

• Laskettu juustoa syövien suomalaisten keskimääräistä päivittäistä kulutusta kohti (30 g eli noin neljä höylättyä juustoviipaletta).
• Perustuu vuonna 2003 valmistuneeseen suomalaiseen tutkimukseen kotimaisesta Emmental-juustosta. Tulokset kattavat merkittävän osan suomalaisesta Emmental-juuston tuotannosta v. 2000-2001. Tutkimus kattaa ketjun luonnonvaroista kaupassa myydyksi juustoksi asti.
• HUOM: Erityisen paljon epävarmuutta liittyy rehevöitymisvaikutuksiin. Fosforipäästöihin vaikuttaa paljon pintalannoitettujen nurmien pintavalunta, joka riippuu mm. säätilasta. Rehevöitymisvaikutuksille on käytössä erilaisia laskentamenetelmiä ja ne poikkeavat paljon toisistaan. Arviointiin valittiin perusteiltaan parhaimmaksi katsottu menetelmä.

Pyykinpesu

• Laskettu olettaen kaksihenkinen perhe ja yksi pesukerta päivässä 40 asteen lämpotilassa, eli 0,5 pesukertaa / henkilö.
• Perustuu vuonna 2002 valmistuneeseen Keski-Euroopassa tehtyyn tutkimukseen. Tiedot on päivitetty vastaamaan Suomen energian tuotantoa ja jätevesien puhdistusta.
• Pesukoneeksi on valittu uudehko, suhteellisen energiatehokas, energiamerkiltään A-luokan laite.

Asunto

• Laskettu yksi "asumispäivä lämpimässä kerrostaloasunnossa" henkilöä kohti. Lähtökohtana on kahden hengen asuntona toimiva kerrostalo-kolmio (83m³), jolloin henkilöä kohti on pinta-alaa noin 41 m². Otettu huomioon lämmitys kaukolämmöllä sekä ns. kiinteistösähkön kulutus, mutta ei kodin omaa kulutusta (eli ei mm. asunnon valaistusta ja kodinkoneita).
• Perustuu tutkimukseen, jossa laskettiin ympäristövaikutukset kolmikerroksiselle tyyppiasuinkerrostalolle. Käyttöiäksi oletettiin 100 vuotta. Tiedot kattavat talon käytön aikaisen energiankulutuksen sekä materiaalien valmistuksen (tiedot v. 1995 - 1999 pääasiassa suomalaisilta valmistajilta).
• HUOM: Tietojen laatua oli vaikea arvioida dokumentoinnin puutteellisuuden vuoksi. Sisätilojen pintamateriaaleja, korjauksia ja huoltoa ei oltu otettu huomioon, eikä myöskään rehevöittäviä päästöjä vesistöihin. Tiedot ovat siis oletettavasti aliarvioita. Toisaalta asunnon käytön energiankulutuksella on paljon suurempi merkitys kuin materiaaleilla: eri ympäristövaikutuksissa rakennusmateriaalien osuus oli 1 - 10 %.
• HUOM: Asuinpinta-alan lisäksi asumisen ympäristökuormitukseen vaikuttaa asumismuoto: esimerkiksi kerrostaloasuntojen lämmitykseen kuluu yleensä vähemmän energiaa kuin vastaavan kokoisten pientalojen.

Automatka

• Laskettu 20 km:n automatkaa kohti. Keskimääräinen päivittäinen automatka on Suomessa 21,6 km ja pääkaupunkiseudulla 21 km. Pääkaupunkiseudulla matka ajetaan pääasiassa yksin (1,2 henkilöä).
• Ajon aikaiset ympäristövaikutukset ovat VTT:n Liisa-mallista, olettaen uudehko EURO3-vaatimukset täyttävä auto. Näitä on ollut käytössä v. 2000 alkaen.
• Lisäksi huomioon on otettu suomalaisen Nesteen polttoaineen valmistus. Auton valmistuksen ympäristövaikutukset ovat vuoden 2003 elinkaariarvioinnista, joka koski VW Golf A4:ää.
• HUOM: Auton käyttöiäksi oletettiin ko. elinkaariarvioinnissa vain 150 000 km, keskimääräisen iän ollessa Suomessa 350 000 km. Tulokset siis tältä osin yliarvioivat valmistuksen merkityksen.
• HUOM: Tietyt päästöt ovat hyvin erilaisia eri ikäisillä autoilla. Muutokset ovat olleet erityisen suuria  mm. typen oksidien (NO_x) ja hiilivetyjen (HC) päästöissä, kun taas mm. polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidin (CO₂) päästöt ovat muuttuneet vähemmän.