Vesiensuojelu

Kuva: Jaana Marttila

Uudenmaan vesiluonto on erittäin monipuolista. Se muodostuu pienipiirteisistä, luontaisesti rehevistä vesistöistä, jotka laskevat saarten pirstomaan Suomenlahden rannikkoalueeseen. Rannikko koostuu useista erilaisista luontotyypeistä.

Uudenmaan vesien tila

Uudellamaalla vesistöihin kohdistuu suuria paineita alueen keskeisen sijainnin takia. Uusia asuinalueita ja liikenneväyliä kaavoitetaan jo ennestään tiheään asutulle alueelle.

Vaikka sisävesien ja Itämeren tilassa on saatu aikaan paljon parannuksia, jäljellä on silti vielä merkittäviä ongelmia. Pienissä vesistöissä ja Suomenlahden rannikkoalueella erityisesti hajakuormitusta ei olla onnistuttu vähentämään tavoitteiden mukaisesti. Vesistöjä on muokattu mm. suurimpia vesistöjä säännöstelemällä ja pienempiä virtavesiä perkaamalla. Arvokkaita pienvesiä katoaa jatkuvasti. Pohjavesiä uhkaavat paikalliset kemikaali-, jätevesi- ja polttoainepäästöt.

Vesiensuojelun tavoitteet

Vesiensuojelun tavoitteena on saavuttaa jokien ja järvien sekä Itämeren hyvä tila sekä turvata pohjaveden hyvä laatu. Vesiensuojelun tavoitteet ja tarvittavat toimet määritellään valtioneuvoston hyväksymässä periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja Suomen Itämeren suojeluohjelmassa. Vuoden 2005 alussa voimaan astunut laki vesienhoidosta toimii vesiensuojelutyön pohjana.

Alueellinen vesiensuojelu

Uudenmaan ympäristöohjelmassa 2020 esitetään Uudenmaan alueelliset erityistavoitteet vesistöjen, rannikkovesien ja pohjavesien suojelulle. Uudenmaan alueelle on laadittu useita alueellisia vesiensuojelusuunnitelmia, joissa on esitetty vesistöalueittaiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset.

Uuden vesienhoitolain mukaisesti laadittavat vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat valmistuivat vuonna 2009. Uudenmaan ympäristökeskus (nykyinen ELY-keskus) kokosi alueensa sidosryhmistä muodostetun yhteistyöryhmän kanssa oman osuutensa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan.