Liikenteen melu ja tärinä
Liikenne on Suomessa yleisin melun lähde. Vuonna 2003 tehdyn kartoituksen mukaan noin 750 000 suomalaista asuu alueilla, joissa tieliikenteen aiheuttama jatkuva melu ylittää valtioneuvoston hyväksymän ohjearvon 55 desibeliä. Oikeus meluttomuuteen
Ihmisille halutaan antaa mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään ympäristöön. Melu on ympäristöä pilaava tekijä siinä kuin ilman tai maaperän saasteetkin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.
Maankäyttöä ja liikennettä suunniteltaessa pyritään meluavat ja meluherkät toiminnot erottamaan toisistaan. Toissijaisena keinona liikennemelun vähentämiseen on meluesteiden rakentaminen väylien varteen. Uusien hankkeiden yhteydessä meluesteet suunnitellaan muun suunnittelun yhteydessä. Olemassa olevien väylien varteen meluesteitä rakennetaan aloittaen sieltä, missä korkeimmille melutasoille altistuu eniten asukkaita. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat yli 100 000 asukkaan väestökeskittymiin
Vuonna 2002 voimaan tulleen ympäristömeludirektiivin sekä sen pohjalta hyväksyttyjen ympäristönsuojelulain muutoksen ja valtioneuvoston asetuksen tavoitteena on mm. varmistaa, että ihmiset saavat tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista.
Euroopan yhteisön edellyttämät meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tehdään suurimmista kaupungeista, vilkkaasti liikennöidyistä yleisistä teistä, rautateistä ja lentokentistä. Vuonna 2007 ympäristömeludirektiivin mukaisia meluselvityksiä on tehty vilkkaimmista tie- ja rataosuuksista, Helsinki-Vantaan lentoasemasta sekä Helsingin kaupungin alueelta. Näiden pohjalta on hahmoteltu meluntorjunnan toimintasuunnitelmat. Vuoteen 2012 mennessä meluselvitykset tehdään lisäksi kaikista yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä. Niihin liittyvät meluntorjuntasuunnitelmat laaditaan vuonna 2013.
Säännökset koskevat teitä, joilla liikennöi yli kolme miljoonaa ajoneuvoa vuodessa - ensi vaiheessa yli 6 miljoonaa ajoneuvoa - sekä rautateitä, joilla liikennöi yli 30 000 junaa vuodessa (ensi vaiheessa yli 60 000 junaa vuodessa). Säännösten piiriin kuuluvat lisäksi siviili-ilmailun lentokentät, joilla on yli 50 000 lentoonlähtöä ja laskua vuodessa. Meluntorjunnan periaatepäätös
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta (2006) todetaan, että meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Kansalaisille halutaan myös säilyttää mahdollisuus nauttia hiljaisuudesta ja kuunnella luonnon ääniä.
Tavoitteena on saada päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2003.
Periaatepäätöksen mukaisesti:
- Sisämelutaso ei saisi ylittää päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja.
- Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla tulisi päästä valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Mikäli tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, päivämelutason ei tulisi ylittää 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä.
- Asuinalueiden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota melutasojen alentamiseen oppi- ja hoitolaitosten alueilla sekä virkistysalueilla.
- Säilytetään hiljaisia alueita.
Toimenpiteiden toteutustilanne keväällä 2008 on koottu periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmaan vuosille 2008–2011.
Liikenteen aiheuttama tärinä
Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa uusia asuntoja nykyisten liikenneväylien läheisyyteen tai rakennettaessa uusia väyliä vanhoille asuntoalueille. Raskaan liikenteen lisääntyminen ja akselipainojen kasvu lisäävät teiden ja ratojen varsien tärinäongelmia.
Viihtyvyyshaitan lisäksi tärinästä voi olla myös terveydellistä haittaa, jos se herättää unesta tai muuten haittaa lepoa. Rakenteellisia vaurioita voi syntyä pitkäaikaisesta voimakkaasta värähtelystä. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtenäisiä ohjearvoja liikennetärinälle.
|