Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi
Ajankohtaista
Tuuli- ja rantakerrostumien inventoinnissa selvitettiin Suomen arvokkaimmat tuuli- ja rantakerrostumat. Inventointi aloitettiin vuonna 2005 ja se päättyi vuonna 2009. Loppuraportti valmistui toukokuussa 2012. Kartoitus kattaa kaikki maamme merkittävimmät dyynialueet ja rantakerrostumat lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja rannikon saaristoja.
Selvityksessä on arvotettu ja rajattu sellaiset tuuli- ja rantakerrostumat, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Lisäksi selvityksessä on otettu huomioon luonnonsuojelulaissa mainitut puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit.
Manner-Suomessa on kaikkiaan 417 luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostumaa ja niiden yhdistelmää. Valtakunnallisesti arvokkaita tuulikerrostumia eli dyynejä löytyi Manner-Suomesta yhteensä 165. Yhteispinta-alaltaan alueet ovat 23 341 hehtaaria.
Valtakunnallisesti arvokkaita rantakerrostumia taas on 179, ja niiden yhteispinta-ala on lähes saman verran, 22 779 hehtaaria. Lisäksi selvityksessä on kuvattu 73 tuuli- ja rantakerrostumien yhdistelmämuodostumaa, joiden yhteispinta-ala on 23 822 hehtaaria.
Sorvasvaaran noin 9 700 vuotta vanhoja kivikkoisia rantavalleja Tornion ja Tervolan rajalla. Kuva: Jukka Husa, SYKE.
Inventoinnissa tuotettu luokiteltu aineisto Suomen arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista ja niiden muodostumakokonaisuuksista toimii tietopohjana ja tausta-aineistona alueidenkäytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Aineisto täydentää muiden geologisten luontotyyppien inventointeja, joiden pohjalta on jo luokiteltu ja luetteloitu Suomen arvokkaimmat kallioalueet, moreenimuodostumat ja geologiset pienkohteet.
Yhteistyöhanke
Inventointi toteutettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeena. GTK vastasi tuuli- ja rantakerrostumien geologisten ja maisemallisten arvojen ja niihin liittyvien ympäristöarvojen inventoinnista. SYKE vastasi biologisten arvojen inventoinnista.
| |
|
 |
|
Merinätkelmä ja suola-arho ovat rannikon
dyynialueiden tyyppilajistoa.
Kuva: Anne Raunio, SYKE
|
| |
Tuuli- ja rantakerrostumat ovat Suomessa laajoilla alueilla merkittävimpiä geomorfologisia muotoja. Niillä on merkitystä luonnon- ja maisemansuojelun, opetuksen ja virkistyskäytön kannalta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita ovat luonnontilaiset hiekkarannat ja rannikoiden puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit, sillä ne toimivat uhanalaisten lajien elinympäristöinä. Tuuli- ja rantakerrostumat edustavat luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin luontotyyppejä sekä metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 381 994, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Jari Teeriaho, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 694, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristöneuvos Markus Alapassi, ympäristöministeriö,
puh. 0400 143 920, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|