Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
Sisältödokumentti
14.4.2011 (Päivitetty)
Ympäristöministeriö
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesistöjen kuormitus > Maatalouden vesistökuormitus
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Maatalouden vesistökuormitus

Maatalous on noussut suhteellisesti merkittävimmäksi vesistöjemme kuormittajaksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä. Maataloudessa vesistökuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta. Peltoviljelyn vaikutuksesta vesistöihin huuhtoutuvat ravinteet ja kiintoaines ovat luonteeltaan hajakuormitusta, kun taas karjatalouden päästöt suoraan karjasuojista tai lantaloista voidaan katsoa pistemäiseksi kuormitukseksi.

Peltoviljelyssä kuormituksen määrään vaikuttavat mm. peltojen määrä valuma-alueella, sijainti vesistöihin nähden, pellon kaltevuus, maalaji, pellon käyttö, viljelytekniikka, lannoitteiden käyttömäärä ja levitystapa sekä pellon vesitalous. Ravinteista fosfori on vesistöjen kuormittajana merkittävin.

Fosforipäästölähteet

Suomessa vuonna 2004 noin 60 prosenttia ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta oli peräisin maataloudesta.
   

Typpipäästölähteet

Suomessa vuonna 2004 noin 50 prosenttia ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen kokonaistyppikuormituksesta oli peräisin maatalouden toimista.

Maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fosforikuormituksesta oli vuonna 2004 noin 60 prosenttia ja typen päästöistä noin 50 prosenttia, kun pistekuormitus on rajattu pois ja tarkastelun kohteena on pelkästään ihmistoiminnasta peräisin oleva hajakuormitus.

Maatalouden osuus kuormituksesta on pysynyt suurena siitä huolimatta, että maatalouden ympäristötukijärjestelmän käyttöönotto vuonna 1995 on muuttanut viljelymenetelmiä ympäristöystävällisempään suuntaan. Esimerkiksi fosforilannoitteiden käyttö on vähentynyt yli 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lannoitusmäärien pienentymisestä huolimatta vaikutukset vesistöjen tilaan näkyvät kuitenkin vasta pidemmän ajan kuluessa.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Leena-Marja Kauranne, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, puh. 050 368 1771, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ylitarkastaja Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeuosasto, puh. 0400 915 242, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Alueellista tietoa
Ympäristönsuojelu
Yritykset ja yhteisöt
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot