SY809 Altistuminen ympäristömelulle Suomessa Tilannekatsaus 2005
Larri Liikonen, Paula Leppänen
Suomen ympäristö 809, ympäristönsuojelu, s. 58. ISBN 951-731-357-8 (PDF), URN:ISBN:951731356X. Julkaisu on saatavana myös painetussa muodossa (ISBN 951-731-356-X).
Tiivistelmä
Selvityksessä on arvioitu ympäristömelulle altistuvien määriä Suomessa. Tiedot perustuvat vuoden 2004 lopussa käytettävissä olleisiin, vuosien 2000 - 2004 aikana tehtyihin meluselvityksiin.
Selvityksen perusteella 800 000 - 900 000 suomalaista asuu päiväajan yli 55 dB:n melualueilla. Kokonaismäärä voi todellisuudessa olla jonkin verran pienempi, sillä osa väestöstä asuu useiden eri melulähteiden vaikutusalueella samanaikaisesti, jolloin heidät on laskennallisesti merkitty molempien melulähteiden altistujiin. Summassa ovat mukana myös ne, jotka eivät todellisuudessa altistu jatkuvasti melulle, mutta joiden asuintalon jokin osa on melualuella. Merkittävin ympäristömelun lähteistä on edelleen tieliikenne; maanteiden melualueilla asuu noin 350 000 asukasta. Lisäksi kuntien ylläpitämien katujen melualueilla asuu noin 400 000 asukasta. Rautatieliikenteen melualueilla asuu noin 49 000 suomalaista. Lentoliikenteen melulle altistumista on arvioitu erikseen siviililentoliikenteessä ja sotilaslentoliikenteessä. Selvityksen mukaan siviililentoliikenteen melualueella asuu 13 500 asukasta ja sotilaslentoliikenteen melualueilla 10 400 asukasta. Satamien ja vesiliikenteen melualueilla asuu muutama sata ja teollisuuslaitosten melun vaikutusalueilla arviolta 4 000 - 6 000 asukasta. Ampumaurheilumelun melualueilla asuu 2 000 - 4 000 ja moottoriurheilun melualueilla noin 2 500 suomalaista.
Edelliseen selvitykseen verrattuna merkittävää vähentymistä on tapahtunut siviililentoliikenteessä sekä katuliikenteen melulle altistuvien määrissä. Muiden melulähteiden muuttuneissa luvuissa on kyse lähinnä selvityksissä käytettyjen menetelmien eroista. Kunnat ovat myös viime vuosina kiinnittäneet huomiota meluntorjuntaan kaavoittaessaan uusia asuinalueita. Tällä on ollut vaikutusta siihen, että vaikka asutusta on sijoitettu lähelle liikenneväyliä, eivät melualueilla asuvien määrät ole kasvaneet.
Selvityksen loppuun on koottu ehdotuksia, joiden avulla tietoa ympäristömelulle altistumisesta voitaisiin koota tarkemmin ja tehokkaammin.
Lisätietoja
Ylitarkastaja Ari Saarinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|