SY819 Metsätaimitarhoilla käytettyjen torjunta-aineiden ympäristövaikutukset ja riskinarviointi
Satu Jaakkonen ja Jaana Sorvari, 2006
Suomen ympäristö 819, ympäristönsuojelu, 138 s., ISBN 952-11-2185-8 (nid.), ISBN 952-11-2186-6 (PDF), hinta 18 euroa
Tiivistelmä
Työssä tarkasteltiin torjunta-aineiden aiheuttamaa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta metsätaimitarhoilla. Ensin selvitettiin eri aikoina metsätaimitarhoilla käytetyt torjunta-aineet ja niiden ympäristöominaisuudet. Lisäksi kartoitettiin Suomen toimivat ja lakkautetut keskustaimi-tarhat. Kahdella valitulla esimerkkitarhalla tehtiin ympäristötutkimuksia (maaperä, sedimentti, pohja- ja pintavesi). Tutkimusten perusteella eräiden torjunta-aineiden pitoisuudet tutkituilla tarhoilla olivat kohonneet. Pitoisuudet olivat pääosin pieniä ja keskittyivät yksittäisille osa-alueille. Maaperän metallien pitoisuudet alittivat pilaantuneisuuden arvioinnissa yleisesti käytetyt ohjearvot. Tulosten pohjalta tarhoille tehtiin kohdekohtaiset, deterministiset terveysriskien arvioinnit käyttäen Risc-Human laskentaohjelmaa. Ekologisten riskien arviointi perustui viitearvovertailuun.Lisäksi johdettiin maaperän kynnyspitoisuudet (Soil Screening Level, SSL), joita voidaan käyttää jatkossa ohjeellisina arvioitaessa terveysriskejä muilla, torjunta-aineilla pilaantuneilla maa-alueilla.
Riskinarvioinnin perusteella terveysriskit jäisivät tutkituilla taimitarhoilla sekä nykykäytössä että mahdollisessa tulevassa asuinkäytössäkin pieniksi. Riskejä voidaan lisäksi vähentää huomattavasti, jos alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä ja jos ravintokasvien viljelyä alueella rajoitetaan. On myös syytä estää taimitarhoilla syntyvän kompostituotteen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle.
Ekologiset riskit jäänevät vähäisiksi ja ne kohdistuvat lähinnä maaperäeliöihin ja piennisäkkäisiin, joiden elinpiiri on pieni. Torjunta-aineiden kulkeutuminen maaperästä pinta- ja pohjavesien mukana ja muodostaa mahdollisen välillisen ympäristöriskin.
Esimerkkitarhojen riskinarvioinnissa käytettyä menettelytapaa voidaan hyödyntää yleisellä tasolla myös muissa, torjunta-aineiden terveys- ja ympäristöriskejä koskevissa kohdekohtaisissa riskinarvioinneissa.
|