SY14/2006 Perfluorattujen alkyyliaineiden (PFAS) aiheuttamat ympäristöriskit Suomessa
Kati Korkki, 2006
Suomen ympäristö 14/2006, Ympäristönsuojelu, 79 s., Suomen ympäristökeskus. URN:ISBN:952-11-2259-5, ISBN 952-11-2259-5 (PDF). Julkaisu on saatavana myös painettuna, ISBN 952-11-2258-7 (nid.).
Tiivistelmä
Perfluoratut alkyyliaineet (PFAS) ovat laaja ryhmä kemikaaleja, joita on käytetty 1950-luvulta saakka teollisuudessa ja kuluttajatuotteissa. 1990-luvun lopulla tuli ilmi, että osa PFAS-aineista on levinnyt ympäristöön ja eliöihin maailmanlaajuisesti. Eniten esillä ollut PFAS-aine, PFOS eli perfluoro-oktaanisulfonaatti, on pysyvä, biokertyvä ja toksinen. Myös pitkäketjuiset perfluorokarboksyylihapot, kuten PFOA eli perfluoro-oktaanihappo, ovat pysyviä ja biokertyviä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää PFAS-aineiden, erityisesti PFOS-aineiden, käyttöä ja päästöjä Suomessa. Käyttötilannetta selvitettiin kemikaalirekisterin tuoterekisterin (KETU), eri tahoille suunnattujen kyselyiden ja muiden maiden selvitysten avulla. Käyttöä ja päästöjä arvioitiin ainevirta-analyysin menetelmillä. Käyttötilanteen selvittämisen lisäksi tutkielmassa pyrittiin luomaan kokonaiskuva PFAS-aineiden ominaisuuksista, esiintymisestä Suomen ympäristössä ja riskienhallinnan nykytilanteesta, sillä koottua ajantasaista tietoa aineryhmästä ei juuri ole.
Selvityksen perusteella PFOS-aineiden käyttömäärät Suomessa ovat nykyisin pieniä, muutamia satoja kiloja vuodessa. Käyttö on pienentynyt murto-osaan vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin aineiden kansainvälisesti suurin valmistaja 3M lopetti PFOS-aineiden tuotannon. PFOS-aineita ei valmisteta Suomessa, vaan kaikki käytettävät aineet tuodaan maahan joko kemikaaleina tai tuotteiden mukana. Käyttökohteita, joissa PFOS-aineita on edelleen käytössä, ovat metalli- ja puolijohdeteollisuus ja lattiavahat. Myös valokuvateollisuuden tuotteissa on todennäköisesti edelleen PFOS-aineita käytössä. Lisäksi olemassa olevissa sammutusvaahtovarastoissa on jäljellä PFOS-aineita muutama tuhat kiloa. Entisissä suurimmissa käyttökohteissa, tekstiilin-, nahan- ja paperinpintakäsittelyaineina, PFOS-aineita ei enää käytetä. PFOS-aineiden tuotannon vähentymisen myötä aineita on korvattu monissa käyttökohteissa muilla PFAS-aineilla. Muita PFAS-aineita on Suomessa nykyisin käytössä ainakin lentokoneiden hydrauliikkanesteissä, tekstiiliteollisuudessa, lattiavahoissa ja sammutusvaahdoissa. Tietojen saanti aineiden käytöstä oli kuitenkin hankalaa, minkä vuoksi käyttötilannearvion epävarmuus on suuri.
Ympäristöön PFAS-aineita voi päätyä elinkaaren kaikissa vaiheissa. Käyttökohteiden perusteella arvioituna aineet päätyvät pääasiassa jätevedenpuhdistamoille ja kaatopaikoille ja niiden kautta edelleen ympäristöön. Lisäksi sammutusvaahtojen käyttö voi aiheuttaa PFAS-aineiden päästöjä suoraan maaperään ja vesistöihin. Aineryhmän laajuuden vuoksi tilanne on kokonaisuutena monimutkainen, sillä tiedot aineiden ominaisuuksista ja siitä, mitkä kaikki aineet ja polymeerit voivat muuntua ympäristössä PFOS:ksi ja muiksi pysyviksi PFAS-aineiksi ovat puutteellisia
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Heikki Salonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 020 490 123, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|