Suositusten toteutus
Pirkanmaan ympäristökeskus on aloittanut suositusten toteuttamisen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suosituksista yhdeksän on joko jo toteutettu tai toteutus on käynnissä. Säännöstelyselvityksen ohjausryhmä kokoontuu seurantakokoukseen tavoitekorkeuksia (suositukset 1-4) koskevan kokeilujakson päätyttyä. Säännöstelykäytännön parantaminen
Tavoitevedenkorkeudet (suositukset 1-4)
Kohdejärvien säännöstelijät (Pirkanmaan ympäristökeskus, PVO-Vesivoima Oy, Näsijärven säännöstely-yhtiö) ovat sopineet 3-4 vuotta kestävästä kokeilujaksosta, jonka aikana kerätään kokemuksia ja tietoa tavoitekorkeuksien mukaisten säännöstelyjen teknisistä ja taloudellisista vaikutuksista. Kokeilujakso alkoi syksyllä 2004. Saatavien kokemusten perusteella päätetään säännöstelyjen toteutuksesta jatkossa.
Vanajaveden juoksutuksen osuutta Kuokkalankosken kautta lisätään (suositus 5)
Juoksutusta Kuokkalankosken kautta on suosituksen mukaisesti lisätty. Lempäälän kanavaa käytetään apuna juoksutuksessa ainoastaan silloin, kun Kuokkalankosken juoksutus ei yksin riitä.
Lyhytaikaissäädön vaikutukset (suositus 6)
Vuonna 2005 kartoitettiin Lempäälän, Melon ja Tyrvään voimalaitosten läheisyydessä rantojen mahdollista eroosiota ja mikäli sitä merkittävästi esiintyisi, rannan suojausmahdollisuuksia. Rannan kulumisesta kertovat rantapuiden juurten paljastuminen, kasvittomuus, reunapenkereen kulunut muoto ja selvimmin joenpenkan sortumat. Hitaasti tapahtuvaa rannan siirtymistä on hankala havainnoida, koska se vaatii vanhoja valokuvia tai muita dokumentteja.
Lempäälässä Herralanvirran padon ylä- tai alapuolella ei havaittu merkkejä eroosiosta, myöskään rantasuojauksia ei ole tehty. Melosta alavirtaan noin 0,4 km:ä oli laaja sortuma, muuten sekä Melon ylä- että alapuolella oli havaittavissa vain rannan kulumista. Suurin osa rannan kulumakohdista oli alueella, jossa maaperä on savea ja hiesua.
Myös Tyrvään alapuolella on paikoitellen havaittavissa rannan kulumista. Tyrvään alapuolella olivat rannanomistajat tehneet jonkin verran eroosiosuojauksia lähinnä kiveyksin. Selvityksen perusteella suurimittaisia suojaustoimenpiteitä ei tutkituilla kohteilla ole tarkoituksenmukaista tehdä. Yksittäisten kohteiden suojauksesta saattaisi olla hyötyä. Hoito- ja kunnostustoimenpiteet
Rantojen kunnostustarve (suositus 9)
Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä aloitettiin kesällä 2005 rantojen kunnostustarveselvitystä. Myöhemmin kartoitus laajennetaan Pyhäjärvelle sekä Vanajavedelle. Hankkeen tavoitteena on selvittää yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa virkistyskäytölle ja kalataloudelle tärkeimpien kohteiden kunnostustarve ja mahdollisuus sekä arvioida kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia, hyötyjä ja haittoja. Lisäksi hankkeessa arvioidaan kunnostusten kustannuksia, rahoitusmahdollisuuksia sekä luvanvaraisuutta. Säännöstelykäytäntöön ei tässä yhteydessä pyritä vaikuttamaan.
Viestintä- ja vuorovaikutus (suositus 11)
Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampereen Sähkölaitos, UPM-Kymmene Oyj Energia, PVO Pool Oy ja PVO-Vesivoima Oy ovat yhteistyössä laatineet säännöstelyjen viestintäsuunnitelman. Viestintäsuunnitelmassa on muun muassa määritelty ulkoisen ja sisäisen viestinnän tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
Pirkanmaan ympäristökeskus julkaisee ajankohtaisen vesitilannetiedotteen joka kuukauden vaihteessa sekä aina tarvittaessa. Vesistönkäyttäjien mahdollisuuksia saada tietoa säännöstelystä ja vedenkorkeuksista on lisätty säännöstelyjen www-sivujen avulla. Jatkotutkimukset
Pyydysten likaantuminen (suositus 12)
Jatkotutkimus ajoittuu vuosille 2005-2006. Tutkimusalueena on Pyhäjärvi, tarkemmin Kirkkojärvi-Toutonen-Säijänselkä-Anianselkä-Huhtaanselkä. Huhtaanselkää käytetään vertailualueena. Tutkimus keskittyy Pyhäjärvelle, jotta säännöstelyn mahdollisia vaikutusmekanismeja pystyttäisiin selvittämään mahdollisimman tarkasti. Saatuja tuloksia sovelletaan reitin muilla osa-alueilla. Muilta alueilta (Vanajavesi, Kulo-Rauta- ja Liekovesi) tutkimusaineistoa kerätään jatkoselvityksen yhteydessä lähinnä velvoitetarkkailun saaliskirjanpitotietojen ja mahdollisesti kalastajilta saatavilla levänäytteillä.
Tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä:
- Lämpötilakerrostuneisuuden seuranta
- Vesinäytteet
- Piileväkukinnan voimakkuuden määrittäminen
- Levien lajistonäytteet
- Virtaamahavainnot
- Vertailu talven 2001 eli 1. vaiheen likaantumisselvityksen tutkimustuloksiin.
Sivun alkuun
|