Tulvavahinkoja vähennetään Laihianjoella

	Kuva: Unto Tapio

Laihianjoella tulvasuojelulle on huomattavaa tarvetta, sillä selvitysten mukaan suurtulvatilanteessa vahingot alueella olisivat varsin mittavat, noin 30 miljoonaa euroa. Vahingoista noin 26 miljoonaa euroa kohdistuisi asutukselle ja yhteiskunnan muille toiminnoille, loput maataloudelle. Suunnitelmissa on täyttökanavan ja tilapäisen varastointialtaan rakentaminen Nälkäjärven alueelle. Tulvasuojelun lähtökohtana ovat maa- ja metsätalousministeriön suurtulvatyöryhmän suositukset.

Laihianjoen tulvasuojelu ja kunnostus on yksi Eteläisen Kaupunginselän ja sen valuma-alueiden ympäristöyleissuunnitelmaan sisältyvä osahanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää tulvien aiheuttamia vahinkoja rakennuksille, tiestölle ja maataloudelle. Pääpaino on Laihian keskustaajaman tulvasuojelussa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut koko Laihianjokea koskeva tulvariskienhallinnan yleissuunnitelma, jossa on tarkasteltu koko valuma-aluetta ja eri mahdollisuuksia vähentää tulvavahinkoja. Yleissuunnitelma toimii yhtenä seitsemästä valtakunnallisesta pilottikohteesta. Suunnittelun yhteydessä ratkaistaan, kuinka suuri tulvariski eri maankäyttömuodoille sallitaan.

Laihianjoen tulvariskienhallinnan yleissuunnitelmassa on tutkittu jokiuoman ruoppausten, tulvapenkereillä suojaamisen, ohitus- ja oikaisu-uomien rakentamisen, tulvavesien johtamisen viereisiin vesistöihin sekä tulvavesien tilapäisen varastoinnin vaikutuksia Laihianjoen tulvavahinkoihin. Lähtökohtana ovat maa- ja metsätalousministeriön suurtulvatyöryhmän suositukset. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat laajalle alueelle. Tarkasteltava jokialue alkaa Vaasan lentoasemalta ja päättyy Jokikylään. Suunnittelulla on ohjausryhmä, johon on kuulunut edustajat Vaasan kaupungista, Mustasaaren ja Laihian kunnista, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, tuottajajärjestöistä (Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajien liitosta, Österbottens Svenska Producentförbundista), Tiehallinnosta, Ilmailulaitoksesta ja Pohjanmaan liitosta.

Kesällä 2006 suoritettiin maaston korkeustasojen selvittämistä varten laserkeilaus Nälkäjärven-Vaatimonnevan alueella. Laserkeilausten perusteella alueesta on tehty maastomalli, jonka avulla on tehty laskelmat varastoaltaista. Maastomallin perusteella selvisi, ettei Vaatimonnevan alueella ole sopivaa aluetta tulvavesien tilapäiseen varastointiin. Nälkäjärven alueelle pystytään rakentamaan tulvavesien tilapäinen varastointiallas, jonka tilavuus on noin 5-6 milj. m³ ja pinta-ala on noin 310 ha. Suunniteltu vedenpinnan korkeus altaassa on N₆₀ +43,80-44,00 (N₆₀, peruskartan korkeusjärjestelmä). Tulvavesiä voidaan johtaa Tuurinluoman ja Haisuluoman yläosalta noin 7-8 km pitkän täyttökanavan kautta Nälkäjärven alueelle rakennettavaan varastoaltaaseen, mikäli Laihianjoen alaosalla on ennusteiden mukaan odotettavissa tulvavahinkoja. Rakenteet mitoitetaan siten, että Nälkäjärven ja täyttökanavan valuma-alueen kerran sadassa vuodessa toistuvan suurtulvan huippuvirtaama voidaan johtaa ja varastoida tulvavesien tilapäiseen varastoaltaaseen. Maankäyttö allasalueella ei pääsääntöisesti muutu, koska allasta täytetään vain suurilla tulvilla. Koska altaan oma valuma-alue on huomattava, tulvavesivaraston nettotilavuuden pitämiseksi mahdollisimman suurena altaan pohjan ojastoa on kunnostettava ja kaivettava uusia ojia, joilla estetään veden varastoituminen tulvan alkuvaiheessa alueelle. Näin varmistetaan myös, että allas myös tyhjenee tulvan jälkeen nopeasti ja kokonaan. 

Nämä Nälkäjärven alueen toimenpiteet kattavat jo yksistään pääosan tulvasuojelulle asetettavista tavoitteista. Tällöin esimerkiksi Laihian keskustaajaman alueella mitoitustulvavesipinta (keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuva) laskee 15-40 cm. Nälkäjärven toimenpiteiden lisäksi raivataan jokirantoja ja avataan jokiuoman tukkopaikkoja. Tulvasuojelusuunnitelmia on esitelty Nälkäjärven alueen maanomistajille 15.3.2007 pidetyssä infotilaisuudessa.

Lisätietoja

• Insinööri Kim Klemola, puh. 020 490 5338 tai 040 523 3832