Hydrologinen kuukausitiedote maaliskuu 1999
Maaliskuu oli hydrologisilta oloiltaan varsin tavan-omainen. Sadanta oli hieman tavallista runsaampi. Lunta ja routaa oli koko maassa, vesistöjä peitti paksuhko mutta heikkorakenteinen jää. Useissa suurissa järvissä vettä oli yhä ajankohdan keskiarvoa
enemmän. Kuukauden lopun lämpimän sään aikana keväiset olot alkoivat kehittyä nopeasti. Sadanta
Maaliskuu aikana satoi tavallista runsaammin Suomen lounaisosissa (40-50 mm) ja Lapissa (30-40 mm). Muualla satoi tavanomaisesti tai sitä vähemmän eli 20-30 mm. Enimmäkseen satoi lunta, kuukauden lopussa myös vettä. Lumipeite
Lumipeite vahveni kuukauden alussa ja vielä kuukauden puolivälissäkin. Tuolloin lumipeitteen vesiarvo oli maan etelä- ja länsiosissa 100-130 mm eli 10-130 % ajankohdan keskiarvosta. Muualla lunta oli hieman ajan kohdan keskiarvoa vähemmän.
Absoluuttisesti eniten lunta oli tavanomaiseen tapaan Oulun ja Lapin läänissä kuukauden lopulla, runsaslumisimmilla paikoilla vesiarvoltaan 130-170 mm. Aivan kuukauden lopussa lumi painui nopeasti kokoon ja alkoi sulaa. Lounaisimmassa Suomessa maa alkoi
paljastua. Vedenkorkeus
Vesistöjen vedenkorkeudet alenivat tavalliseen talviseen tapaan. Kuukauden viimeisinä päivinä alkoi keväinen vedennousu maan eteläosien vesistöissä. Useissa suurimmissa järvissä vettä oli edelleen ajankohdan keski-arvoa enemmän. Muutamien järvien
pinnat poikkesivat ajankohdan keskiarvosta kuukauden lopussa näin: Pielinen +29, Kallavesi -3, Saimaa +47, Keitele +8, Päijänne -2, Säkylän Pyhäjärvi +13, Längelmävesi +18, Näsijärvi -14, Lestijärvi +14, Lammasjärvi +1, Oulujärvi +34, Ounasjärvi +3, Lokka
+37 ja Inari +15 cm. Virtaama
Eräiden jokien virtaamat olivat jakson 1961-1990 maaliskuun keskiarvoon verrattuina seuraavia: Pielisjoki 128 %, Vuoksi 118, Kymijoki 114, Paimion joki 78, Kokemäenjoki 109, Kalajoki 57, Oulujoki 98, Iijoki 107, Kemijoki 138 ja Tornionjoki 103 %.
Etelä-Suomen pikku-jokien virtaama alkoi kasvaa nopeasti kuukauden lopussa. Pohjavesi ja routa
Pohjaveden pinta laski yleensä mutta pysyi lähellä ajankohdan keskiarvoa. Tavallista ylempänä pohjavesi oli yhä mm. Lapin muutamilla asemilla. Pohjavesi alkoi nousta kuukauden lopulla etelässä. Routa oli hieman tavallista ohuempi etelässä ja lännessä
mutta tavallista paksumpi idässä. Maan etelä- ja länsiosissa routa ulottui 0-20 cm syvälle, itäosissa 20-40 cm:iin, Oulun läänissä 40-80 cm:iin ja Lapissa 80-140 cm:iin. Käsivarren Lapissa routaa oli kuitenkin vai 20-40 cm. Jäänpaksuus
Järvien jäät olivat jopa 10-25 cm tavallista paksumpia maan etelä- ja keskiosissa. Jää oli kuitenkin koostui useista eri kerroksista: ohuen teräs jään päällä oli monin paikoin vesikerros ja sen päällä kohvakerros. Kuukauden lopussa mitattiin seuraavia
jään kokonaispaksuuksia: Saimaa, Lauritsala 73 cm, Sääksjärvi 61, Päijänteen Tehinselkä 48, Keski-Suomen Pääjärvi 56, Oulujärvi 56 , Unari 66, Inarin ulappa 60 cm. Lapissa jäät olivat tavallista ohuempia.
|