Maatalouden ympäristönsuojelu
AJANKOHTAISTA
|
 |
|
Kuva: Jaana Marttila
|
| |
Maatalous Uudellamaalla
Toimialueemme Uusimaa on pääasiassa viljanviljelyaluetta. Karjataloutta harjoitetaan suhteellisen vähän ja se keskittyy alueen koillis- ja luoteisosiin, joissa myös maatalouden osuus työvoimasta on suurin. Viljanviljely soveltuu erityisesti savimaille, joilla maaperä rajoittaa kasvivalikoimaa. Tärkeämpiä syitä yksipuoliseen tuotantorakenteeseen lienevät kuitenkin pääkaupunkiseudun tarjoamat hyvät mahdollisuudet sivutoimiin ja maatalouspolitiikka, joka on suosinut Etelä-Suomessa kasvinviljelyä.
Arvokasta kulttuurimaisemaa
Jokilaaksoja on toimialueellamme viljelty jo vuosisatoja ja avoimet pellot ovat arvokas osa kulttuurimaisemaa. Aikaisemmin kaikki viljelyskelpoinen maa pyrittiin viljelemään ja maaseutumaisema muotoutui sen mukaan. Maatalouden tuottavuuden heikentyminen saattaa johtaa päinvastaiseen kehitykseen. Jokilaaksoissa on useita valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, joiden arvo säilyy ainoastaan, jos ne ovat avoimina viljelymaina.
Perinnebiotooppeja suojellaan
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus kartoittivat 1990-luvulla maamme perinnebiotoopit, joilla tarkoitetaan mm. niittyjä, metsälaitumia ja hakamaita. Toimialueellamme on jäljellä noin 300 arvokkaaksi luokiteltua perinnebiotooppia, joiden yhteispinta-ala on vain noin 1000 ha. Sadan vuoden aikana on tapahtunut valtava romahdus. Vielä 1800-luvun lopussa uusmaalaisten niittyjen yhteispinta-ala oli noin 100 000 ha. Tästä alasta jäljellä on siis vain yksi sadasosa. Tilannetta pahentaa se, että vain murto-osaa arvokkaiksi luokitelluista perinnebiotoopeista hoidetaan oikealla tavalla.
Peltoviljely kuormittaa vesistöjä
Peltoviljely on toimialueellamme merkittävin vesistöjen kuormittaja. Pelloilta kulkeutuu syksyisin ja keväisin vesistöihin runsaasti kiintoaineita ja ravinteita. Kuormitus on lisääntynyt vähitellen lannoitteiden käytön lisääntymisen ja tuotannon yksipuolistumisen myötä. Kuormitusta voidaankin tehokkaimmin pienentää vähentämällä lannoitteiden käyttöä, lisäämällä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja jättämällä suojavyöhykkeitä kalteville, helposti sortuville ja tulviville pelloille.
Maatalouden ympäristönsuojelun keinot
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella on noin 4 000 maatilaa, joilla viljellään lähes 186 000 ha peltoa. Maatiloilla on yhteensä noin 33 000 nautaeläintä ja 43 000 sikaa. Uudenmaan ympäristökeskus edistää maatalouden ympäristönsuojelua monin tavoin. Tärkeimpiä keinoja ovat ympäristöluvat ja niiden valvonta, ns. nitraattiasetukseen perustuva valvonta, asiantuntija-apuna annettu ohjaus ja neuvonta, viranomaislausunnot sekä osallistuminen ympäristönsuojelua edistävään kehittämis- ja koulutustoimintaan.
Edistämme maatalouden ympäristönsuojelua yhteistyössä viljelijöiden, tuottajajärjestöjen, maaseutu- ja ympäristöviranomaisten sekä maaseutuneuvonnan kanssa. Yhteisiä hankkeita ovat olleet ja ovat esimerkiksi rantapeltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja suojavyöhykkeiden toteuttaminen maatalouden erityisympäristötuella, ravinnetaseiden hyödyntäminen viljelysuunnittelun apuvälineenä ja hevostallien ympäristönsuojeluohjeen laatiminen. Maa- ja metsätalouden ympäristönsuojeluasioista keskustellaan myös laajemmin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa kestävän maatalouden neuvottelukunnassa.
|