KARA – Kaupunkirakenteen kehityspiirteiden tutkimusverkosto
Suomen kaupunkirakenne muuttuu
Suurkaupunkien kehityksessä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, jotka näkyvät monella tavalla kaupunkien fyysisessä ympäristössä, toiminnallisessa rakenteessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Muutokset yhdistetään usein globalisaatioon ja kansainvälisen talouskilpailun kiristymiseen sekä mahdollisuuksiin hallita kaupunkien hajautuvaa rakennetta (urban sprawl) ja sosiaalista erilaistumista (social differentiation).
Myös Suomessa aluerakenteen ja kaupunkikehityksen muutostekijöiden on nähty uudistuvan. Koko maan aluerakenteen kehitystä on leimannut väestön ja toimintojen keskittyminen muutamille suurille kaupunkiseuduille. Näissä kasvukeskuksissa kaupunkirakenteen kehitys näkyy paitsi asutuksen ja toimintojen tiivistymisenä kaupunkien ytimissä myös väestönkasvuna taajaan asuttua kaupunkialuetta ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisesti autoistuminen on muuttanut kaupunkirakennetta. Kotitalouksien autoriippuvuus on lisääntymässä
Fyysisiltä ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan erilaiset kaupunkirakenteet ovat hahmotettavissa ja mallinnettavissa kokonaisvaltaisina järjestelminä ja niitä vastaavina vyöhykkeinä. Jälkiteollisten, ”modernien” kaupunkien kehityksessä on ollut havaittavissa kaksi hyvin erilaista päälinjaa.
Historiallisilla kaupunkikeskustoilla sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvilla esikaupungeilla on ollut merkittävä asema useimmissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Pohjois-Amerikan ja Australian kaupunkeihin on muodostunut autokaupungin rakenne, jossa joukkoliikenteen asema on vaatimaton.
Kaikista kaupungeista on löydettävissä jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin rakenteita ja kaupunkiympäristöä, mutta vaikuttaa siltä, että autokaupungin rakennepiirteet ja kotitalouksien autoriippuvuus ovat vahvistumassa myös Euroopassa ja Suomessa. KARA-tutkimusverkko tuottaa kaupunkirakennetta koskevaa tietoa
Yllä hahmotellun problematiikan tutkimista varten on muodostettu laaja KARA-tutkimusverkosto, jossa on edustajia Suomen ympäristökeskuksesta, suurten suomalaisten kaupunkiseutujen ydinkaupungeista Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta (Suomen pääkaupunkiseutu) sekä Turusta, Tampereelta, Oulusta, Kuopiosta ja useista maakunnallisista liitoista ja alueellisista ympäristökeskuksista.
KARA-verkoston tavoitteena on
- selkeyttää ja yhtenäistää kaupunkiseutujen rakenteellisia kehityspiirteitä koskevaa käsitteistöä,
- tuottaa mitattua ja jäsenneltyä tutkimustietoa Suomen suurten kaupunkiseutujen rakenteellisista kehityspiirteistä,
- lisätä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja hallinnon välistä keskustelua ja vuorovaikutusta kaupunkirakenteen kehityksestä ja
- tukea suurten kaupunkiseutujen rakennemalli- ja kehityskuvatyötä.
Kaupunkirakenteen kvantitatiivinen tutkimus – rakenneominaisuuksia kuvaavien indikaattoreiden kehittely sekä niitä vastaavien mittareiden kalibrointi ja toimivuuden testaus – tarjoaa hyvän tilaisuuden kehittää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmää (YKR).
KARA-hankkeiden tarkoituksena on tukea sekä verkoston kuntia että kaupunkiseutuja niiden omissa tietotarpeissa ja kehittämissuunnitelmissa unohtamatta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämien velvoitteiden toteuttamista (puitelaki 169/2007).
KARA-verkosto järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja ja tutkijatapaamisia, tapaustutkimuksia ja niihin liittyvää tiedonvaihtoa, kaupunkiseutujen vertailua sekä Suomessa tapahtuvan kehityksen vertailua ja arviointia kansainvälisen tutkimustiedon perusteella. KARA-tutkimusverkoston ohjausryhmä
KARA-verkoston hallintaa varten on perustettu ohjausryhmä, joka koostuu mukana olevien tahojen edustajista. Hankekokonaisuutta koordinoivat Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsingin yliopiston maantieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus.
Erillisten tutkimusten organisoinnista vastaa kukin osapuoli tai tämän erikseen nimeämät vastuuhenkilöt. Tutkimusresurssit määritellään myös kutakin tapaustutkimusta varten erikseen.
Ohjausryhmän jäsenet:
KARA-verkoston johtaja, organisaattori
Prof. Harry Schulman
Helsingin yliopisto, maantieteen laitos
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
KARA-verkoston sihteeri ja organisaattori
Tutkija Ari Jaakola
Helsingin kaupunki, tietokeskus
etunimi.sukunimi@hel.fi
KARA-verkoston organisaattori
Vanhempi tutkija Mika Ristimäki
Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan keskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Aimo Huhdanmäki
Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto
etunimi.sukunimi@hel.fi
Kaavoituspäällikkö Leo Kosonen
Kuopion kaupunki
etunimi.sukunimi@kuopio.fi
Maakunta-arkkitehti Heikki Saarento
Varsinais-Suomen liitto
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Erikoistutkija Hanna Kalenoja
Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne ja kuljetustekniikka
etunimi.sukunimi@tut.fi
Liikenneinsinööri Raimo Valtanen
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), liikenneosasto
etunimi.sukunimi@ytv.fi
Yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala
Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
etunimi.sukunimi@ouka.fi
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148842, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
.
|