Etelä-Savossa taistellaan vieraslajeja vastaan

Suomeen on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella yli 600 vierasta lajia, joista osa esiintyy myös Etelä-Savossa. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta valtaamalla elintilaa maamme alkuperäisiltä lajeilta. Vieraslajit voivat aiheuttaa myös taloudellisia menetyksiä ja jopa uhata ihmisten terveyttä. Etelä-Savon ympäristökeskus on aloittanut kaksi hanketta, joiden tavoitteena on hävittää haitallisten vieraslajien esiintymiä maakunnan alueelta.

Vieraslajeista kerätään ja jaetaan tietoa

Toukokuussa alkaneessa hankkeessa kerätään vieraslajien esiintymätietoja ja kartoitetaan esiintymien laajuutta. Saadut tiedot annetaan muun muassa kuntien ja kiinteistön omistajien käyttöön. Ympäristökeskus neuvoo tarvittaessa haitallisten vieraslajien hävittämisessä ja tietoja vieraslajiesiintymistä voi ilmoittaa biologi Hanna Seitapurolle, puh. 0400 241 739 tai asiakaspalveluun, puh. 020 690 166.

Vieraslajeja hävitetään myös maaliskuussa alkaneessa Näkymiä ympäristöön – tienvarsien kunnostustöitä Etelä-Savossa –hankkeessa, joka toteutetaan Etelä-Savon maakunnassa vuosina 2008–2009.  Hankkeessa palkataan pitkäaikaistyöttömiä ympäristötöihin, joiden ohessa työntekijät hävittävät myös vieraslajien esiintymiä. Etelä-Savon ympäristökeskus toteuttaa hankkeen yhdessä Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirin kanssa.

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta luennoi vieraslajeista keskiviikkona 28.5. klo 14-15 Etelä-Savon Marttojen Renkituvassa Mikkelin Kenkäverossa. Tilaisuus liittyy Vihervuoden päätapahtumaan ja on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuudessa käsitellään erityisesti kotipuutarhojen vieraslajeja sekä niiden leviämistä ja torjuntaa. Terhi Ryttäri kertoo vieraslajeista myös Etelä-Savon ympäristökeskuksen "Varjosta valoon" –osastolla Mikkelipuistossa 28.5. Osasto on avoinna klo 12-20 ja on yksi Vihervuoden päätapahtuman Lasten ja nuorten (LAVI) ympäristöpisteistä.

Vieraslajit ovat riesa sekä kotipuutarhurille että luonnolle

Vieraslajit ovat alunperin Suomen luontoon kuulumattomia lajeja, jotka ovat levinneet maahamme ihmisen mukana. Suurin osa Suomeen levinneistä vieraslajeista on kasveja.

Monelle pihalle on aikoinaan istutettu koristekasveja, jotka vuosien kuluessa uhkaavat vallata yhä suuremman osan puutarhasta. Kasvien kurissa pitämiseen kuluu yhä enemmän aikaa, ja lisäksi lajit leviävät luontoon puutarhan ympäristöön.

Etelä-Savossa yleinen puutarhoista luontoon karannut haitallinen vieraslaji on jättiputki, joita kasvaa puutarhojen ja metsien reunoilla sekä teiden varsilla. Sen lisäksi, että jättiputki valtaa kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeiltamme, se on myös haitallinen ihmiselle. Jättiputken sisältämä kasvineste aiheuttaa auringon valon vaikutuksesta iholle palovamman kaltaisia vaurioita, jotka paranevat hitaasti. Erityisen herkkiä saamaan vaurioita ovat lapset, jotka leikkivät pihojen reunoilla ja metsissä. Etelä-Savossa keskitytään aluksi erityisesti jättiputkiesiintymien torjumiseen.

Valokuva jättiputkesta, kuva: Timo Mikkonen

Jättiputki_mikkonen.JPG

Etelä-Savossa muita yleisiä vieraita kasvilajeja ovat jättipalsami, lupiini ja kurtturuusu. Pahimmillaan lajit muodostavat yhtenäisiä kasvustoja, jotka tukahduttavat alkuperäisen kasvillisuuden. Kasvullisesti juurakoiden ja rönsyjen avulla leviävien kasvien leviämistä voi estää istuttamalla niitä rajattuihin penkkeihin, joista ne eivät pääse leviämään. Joidenkin lajien siemenet kulkeutuvat uusille kasvupaikoille tarttumalla ihmisiin ja eläimiin sekä lintujen, tuulen tai virtaavan veden mukana. Tällaisten lajien leviämistä on mahdotonta hallita.

Lähes kaikkiruokainen espanjansiruetana Etelä-Savossa

Espanjansiruetanan esiintymiä on Savonlinnan seudulla. Etana leviää ihmisen mukana paikasta toiseen maansiirtojen, kompostien, lehtikasojen ja kasvien juurten ympärillä olevien multapaakkujen mukana. Omin avuin etana pystyy kulkemaan vain tontilta toiselle. Etana viihtyy puutarhoissa ja syö monipuolisesti lähes kaikkea, mitä viljelykset ja koristeistutukset tarjoavat. Muualta Euroopasta tunnetaan useita etanan aiheuttamia massatuhoja viljelyksille, joten lajin eteneminen Suomeen on pysäytettävä. Kotipuutarhuri voi estää etanan leviämistä esimerkiksi keräämällä etanat ja pudottamalla ne kiehuvaan veteen.

Lisätietoa espanjansiruetanasta, linkki luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivulle: Espanjansiruetana

Ajankohtaista Etelä-Savossa on myös itärajan takaa leviävän siperiankatkan kulun pysäyttäminen. Pahimmillaan se pystyy syrjäyttämään vesistöjemme alkuperäisiä lajeja ja muuttamaan rantavesien eliöyhteisöjen rakennetta. Siperiankatkan Suomeen leviämisen estämiseksi on tärkeää kuivata haavit, tyhjentää veneen pohjalla olevat vedet ja poistaa vesikasvit sen vesistön alueella, mistä ne ovat veneeseen tulleet.

Ilmastonmuutos voi edistää vieraslajien leviämistä puutarhasta luontoon

Ilmastonmuutos edesauttaa puutarhakasvien leviämistä. Esimerkiksi koristekasveina käytettävät, myöhään kukkivat piiskulajit, kuten kanadanpiisku ja isopiisku, eivät ole ennen ehtineet kypsyttää siemeniä Suomessa. Kasvukausien pidentyessä siementen muodostuminen on kuitenkin mahdollista. Piiskujen pienet siemenet leviävät tuulen mukana ja pystyvät kulkeutumaan pitkienkin matkojen päähän. Näin uusia esiintymiä voi syntyä kaukana emokasvista. Kotipuutarhurin kannattaakin olla tarkkana sen suhteen, mitä puutarhaansa istuttaa. Väärien lajien istuttamisesta saattaa saada pitkäaikaisen riesan sekä pihaansa että ympäröivään luontoon.

Linkki:

Vieraat lajit

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 692 (vieraslajitietous)

Biologi Hanna Seitapuro, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 241 739 (Etelä-Savon hankkeet)