Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015
Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon
Uudenmaan ympäristökeskus, 2008.
Erillisjulkaisu, 163 s.
Tiivistelmä
Ehdotuksessa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi on kuvattu vesienhoitoalueen vesien tila, siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet, joilla vesien tilaa saadaan parannettua. Tavoitteena on sekä pinta- että pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keski- ja pohjoisosan järvialueiden vesien tila on keskimäärin hyvä. Vesistöjen tila heikkenee, mitä lähemmäksi rannikkoa mennään. Rannikon läheiset jokivesistöt ja Suomenlahti ovat pääosin vain tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa. Vesienhoitoalueen pohjavesialueista 37 ei saavuta hyvää kemiallista tilaa.
Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen on heikentänyt vesien tilaa yleisesti vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen ravinnekuormituksesta suurin osa, yhteensä lähes 60 %, on peräisin maataloudesta ja haja-asutuksesta. Kuormitus on suurinta rannikkoalueen jokivesistöissä. Vesien ekologista tilaa heikentää vesien rakentaminen ja säännöstely. Suuri osa Suomenlahteen laskevista joista on padottu, mikä muodostaa vaellusesteen kaloille ja muulle eliöstölle.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesivaroista noin 45 % sijaitsee Salpausselkävyöhykkeen pohjavesimuodostumissa. Pohjavesien laadun turvaaminen on tärkeää, koska useimpien kuntien vesihuolto perustuu pohjavesivaroihin. Yleisimpiä ihmistoimintojen aiheuttamia uhkia pohjaveden tilalle ovat liikenne ja tienpito, haitallisten aineiden kuljetukset, asutus- ja maankäyttö, pilaantuneet maa-alueet sekä teollisuuden ja yritystoiminnan aiheuttamat riskit.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan on koottu yhteenveto toimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Toimenpiteet ja niiden kustannukset on arvioitu esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle, asutukselle sekä teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Suunnitelmassa on arvioitu erikseen nykykäytännön mukaiset toimenpiteet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Erikseen on arvioitu erilaisten ohjauskeinojen, kuten lainsäädännön tai tukijärjestelmien kehittämistarvetta.
Suurella osalla vesienhoitoalueen järvistä (93 % pinta-alasta) hyvä tila tullaan saavuttamaan ehdotetuilla toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Kuitenkin Suomenlahden rannikkovesissä ja rannikkoalueen jokivesistöissä tilatavoitteiden saavuttaminen on epätodennäköistä ja tavoiteaikataulu viivästyy. Vaikka toimenpiteet saataisiin käynnistettyä ajoissa, niiden vaikutukset eivät ehdi vielä näkyä vuonna 2015. Joillekin alueille taas tulee jatkossa kehittää entistä tehokkaampia toimenpiteitä. Pohjavesien osalta hyvä kemiallinen tila pystytään turvaamaan vain osalla pohjavesimuodostumista.
|