Hämeen vesistöissä vettä riittää ja pohjaveden pinnat ovat korkealla

Marraskuun alku on ollut runsassateinen. Sademäärät ylittivät lokakuussakin keskimääräiset arvot. Sateiden myötä Hämeen järvien vedenpinnat ovat jatkaneet syys-lokakuussa alkanutta nousuaan. Myös pohjaveden pinnat ovat selvässä nousussa.

Päijät-Hämeessä Hartolan Jääsjärven vedenkorkeus on parikymmentä senttimetriä ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Jääsjärvestä virtaa vettä Tainionvirtaan lähes puolitoista kertaa enemmän kuin normaalisti marraskuun puolivälin tienoilla; virtaama on noin 14 kuutiometriä vettä sekunnissa. Heinolan Ala-Rievelin vedenkorkeus on kolmisenkymmentä senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Lahden Vesijärvessä vesi on noin 20, Päijänteessä noin 30 cm pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Päijänteestä purkautuu Kalkkistenkoskeen yli puolitoistakertainen vesimäärä tavanomaiseen verrattuna eli noin 340 kuutiometriä sekunnissa. Heinolan Ruotsalaisessa vedenkorkeus on lähes tavanomaisella tasolla, vain kymmenisen senttimetriä pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Myös Orimattilan Mallusjärvessä vesi on hyvin lähellä tavanomaista pinnankorkeutta, ylitys on kymmenisen senttimetriä.

Kanta-Hämeessä Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on ollut yli ajankohdan keskiarvon elokuun puolivälistä lähtien. Se on nyt noin 25 cm pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella ja edelleen nousussa. Lammin Pääjärvessä vedenkorkeus  on ylittänyt pitkän aikavälin keskiarvon, ja vedenpinta on noin 30 senttimetriä ajankohdan tavanomaisten arvojen yläpuolella. Hausjärvellä Puujoen Varunteenkoskessa vedenkorkeus on vaihdellut sateiden myötä paljon jokivesistölle tyypillisellä tavalla. Vesi on nyt noussut muutamassa päivässä kymmeniä senttimetrejä. Vedenkorkeus on tällä hetkellä noin puoli metriä yli pitkäaikaisen keskiarvon, ja vettä virtaa yli kaksinkertaisesti (noin 14 kuutiometriä sekunnissa) tavanomaiseen verrattuna. Vanajavesi on Hämeenlinnan kohdalla säännöstelyn ansiosta tarkasti pitkäaikaisen keskiarvon tasolla. Tammelan Pyhäjärvessä vesi on noin 30 senttiä ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Liesjärven vedenkorkeus on lähellä keskiarvoa, vain kymmenisen senttimetriä ylempänä. Järvestä purkautuu 130 %:n vesimäärä ajankohdan keskiarvoon verrattuna eli 1,5 kuutiometriä sekunnissa.

Pohjaveden pinnat hyvässä nousussa

Pohjaveden pinnat laskivat Hämeessä kesästä lähtien aina lokakuun alkupuolelle saakka, jolloin pinnoissa alkoi selvä nousu. Pohjaveden pinnat ovat nyt 10 - 20 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Uutta pohjavettä muodostuu vielä ainakin marraskuussa, koska maa ei ole roudassa. Talven aikana kaivoissa tulee olemaan vettä hyvin eikä merkittävää kaivojen kuivumista tule esiintymään.

Lisätietoja

Osastopäällikkö Harri Mäkelä, Hämeen ympäristökeskus, 040 8422 629

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ympäristökeskus, 040 8422 644 (pohjavesiasiat)

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 680