Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
Julkaisu/esite
18.11.2008 (Päivitetty)
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Kaakkois-Suomi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisuarkisto > Raportteja > KASra3/2008 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen - metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

KASra3/2008 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen – metsäteollisuusmaakuntien seurantajärjestelmä päätöksentekijöiden tueksi

Mika Toikka, 2008

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. 155 s. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. ISBN 978-952-11-3253-7 (pdf). Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 978-952-11-3252-0.

 

 

 

KASra3/2008 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuusmallin kehittäminen - metsäteollisuusmaakuntien seurantamalli päätöksentekijöiden tueksi (4619 Kb)

Tiivistelmä

Vuosina 2002–2004 toteutetussa ECOREG-hankkeen ensimmäisessä osahankkeessa tehtiin Kymenlaakson maakunnalle alueellinen ympäristöanalyysi vuodelle 2000 ja suunniteltiin sen pohjalta vuosittain päivitettävät ympäristöindikaattorit. Tässä raportissa on esitetty Kymenlaakson ympäristöanalyysin päivitysprosessi, Etelä-Karjalan ympäristöinventaarin muodostaminen, inventaarien tulokset sekä inventaarien tulosten perusteella ilmenneet vuosiseurantaindikaattorien kehitystarpeet.

Alueiden merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi koettiin vesien rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä ympäristöonnettomuudet. Analyysin perusteella ekotehostuminen on ollut v. 1995–2007 Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa voimakkaampaa. Pelkästään kokonaisvaikutusindikaattorien perusteella ei johtopäätöksiä alueiden ekotehokkuuden muutoksista kuitenkaan voi tehdä, mutta yhdessä vaikutusluokkaindikaattorien ja vuosiseurantaindikaattorien kanssa voidaan arviointijärjestelmää jo tässä kehitysvaiheessa pitää tehokkaana työkaluna täyttämään kahta tärkeintä funktiotaan: määrittämään kahden Suomen merkittävimmän metsäteollisuusmaakunnan ekotehokkuuden kehitystä ja tuottamaan ajankohtaista sekä käytännössä testattua tietoa päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja

Kehitysinsinööri Mika Toikka, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot