Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI)
Yhteiskunnan tehtävänä on turvata sekä puhtaan juomaveden että rakentamismateriaalien saanti. Suunnittelemattomassa sora- ja hiekkavarojen käytössä on vaarana, että uusiutumattomat sora- ja hiekkavarat kulutetaan loppuun. Samalla menetetään mahdollisuus hyödyntää harjumuodostumissa syntyvää, uusiutuvaa luonnonvaraa, pohjavettä. Harjujen kiviainesvarojen käytön ja pohjaveden suojelun välillä on ristiriita, joka soramateriaalin vähentyessä on kärjistynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rannikkoseuduilla on paikoin jo pulaa sekä pohjavedestä että rakentamiseen soveltuvasta sorasta. Monin paikoin myös hiekka- ja soramuodostumien luonnon- ja maisemansuojelulliset arvot ovat hävinneet maa-ainesten oton seurauksena.
Soravarojen ehtyessä on alettu käyttää yhä enemmän kallion kiviainesta. Kalliokiviaineksen osuuden ennustetaan kasvavan 2010-luvulle mennessä koko maassa yli 60 %. Länsirannikolla ja Kotkan seudulla kalliokiviaineksen osuuden arvioidaan olevan tuolloin jo yli 90 %. Kalliokiviaineksen käytön lisääntyessä on suunnittelussa huomioitava myös kallioiden luonnon- ja maisemansuojelulliset arvot. Yhteistyötahot yhteensovittamisessa
Ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus selvittivät yhdessä pohjavesien suojelun ja kiviainesvarojen käytön alueellisia ristiriitoja ja niiden yhteensovittamista aluesuunnittelun tarpeisiin. Yhteistyöhön osallistuivat myös alueelliset ympäristökeskukset, maakunnalliset liitot, tiehallinto tiepiireineen, kaupungit ja kunnat, Suomen Maarakentajien keskusliitto sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Osassa maakuntia rahoitusta hankkeelle saatiin myös Euroopan yhteisön Euroopan aluekehitysrahastosta sekä kiviainesalan yrityksillä. Projektin tavoitteet
Projektin tavoitteena on ollut:
- turvata maakunnissa
- laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen (mm. betoniteollisuus, tienrakennus),
- hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti vesilaitoksille yhdyskuntien vesihuoltoon (tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat luonnontilaiset pohjavesialueet suojataan soranotolta),
- osoittaa
- kiviainesten ottoon pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet,
- pohjavedenhankinta-alueet,
- soranoton jäljiltä kunnostamista vaativat alueet ja nopeuttaa niiden jälkihoitoa,
- luoda alueellisia vuorovaikutusverkkoja ja parantaa tietopohjan hyödyntämistä.
Projektissa tuotettiin ja koottiin perustiedot sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrästä ja laadusta, niiden suojelullisista arvoista sekä soveltuvuudesta vedenhankintaan tai kiviaineshuoltoon. Lisäksi selvitetitin tutkimusalueella oleva kiviainesta korvaava materiaali esim. jätekivet, tuhkat ja kuonat. Tietojen tallentaminen rekistereihin mahdollistaa niiden helpon käytön mm. kiviainestuottajien ja tutkijoiden tarpeisiin.
Selvityksen tuloksena julkaistiin numeerisessa muodossa tallennetut tulokset alueellisina yleissuunnitelmina, joissa alueet on luokiteltu maa-ainestenottoon soveltuviin, maa-ainestenottoon osittain soveltuviin sekä ottotoimintaan soveltumattomiin alueisiin. Selvityksellä ei sinänsä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa sekä ottotoiminnan osalts maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa.. Taloudellinen merkitys
Suomen kiviainestuotannon kaupallinen arvo on ilman kuljetuksia vuosittain noin 150 milj. euroa ja kuljetukset mukaan lukien noin 250 milj. euroa. POSKI-projektista saadulla tiedolla on suoraa taloudellista vaikutusta mm. kiviainesten kuljetusmatkojen lyhenemisenä sekä tienpäällysteiden parempana kestävyytenä. Kulutusta paremmin kestävän materiaalin käyttö tienpäällysteenä pienentää päällysteiden kulumista. On laskettu, että jo 10 % pieneneminen päällysteiden kulumisessa toisi vuosittain 4 milj. euron kustannussäästöt.
Järkevällä maankäytön ohjauksella ja pohjaveden suojelulla turvataan pohjaveden hyvä laatu ja vähennetään vedenkäsittelytarvetta, ja sitä kautta säästetään kustannuksia sekä pienennetään terveysriskejä. Vesihuollossa pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään vuosittain 240 milj. m3 eli sen arvo on lähes 200 milj. euroa. Kartoitustilanne
Projekti on valmistunut Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Pirkanmaalla työ on tehty Tampereen kiviaineshuoltoalueella. Valtakunnallisen projektin periaattein työt on tehty maakunnallisin voimin myös Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa.
 
Kirjallisuus
Britschgi, R. (toim.) 1996. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - esiselvitys Vaasan seudulla. 89 s. Suomen ympäristö, luonto ja luonnonvarat nro 7. ISBN 952-11-0015-X, ISSN 1238-7312.
Britschgi, R., Axell, M-B., Hintsa, J., Iso-Tuisku, M., Kurkinen, I., Lyytikäinen, A., Pahtamaa, T., Peltola, H., Rönkkö, K. ja Vuokko, J. 1999. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Vaasan-Seinäjoen alueelta / Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen - slutrapport från Vasa- Seinäjoki-regionen. 162 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut, Suomen ympäristökeskus nro 103. ISBN 952-11-0411-2, ISSN 1238-8610.
Britschgi, R., Ahonen, I., Lyytikäinen, A., Lähteenmäki, P., Nurmi, H. ja Salonen, V. 2001. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Salon seudulta. Varsinais-Suomen liiton julkaisuja. 80 s. ISBN 951-9054-44-8.
Britschgi, R., Ahonen, I., Lammila, J., Lähteenmäki, P., Sahala, L. ja Vuokko, J. 2003. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Satakunnan loppuraportti. Satakuntaliiton julkaisusarja A: suunnittelu- ja tutkimusjulkaisut nro 267. Pori 2003. 91 s. ISBN 952-5295-47-8, ISSN 0789-6824.
Gustafsson, J. (toim.), Innamaa, M., Vänskä, M., Fagerlund, P., Heino, M., Haume, E., Jokinen, P., Kasari, T., Koski, H., Kurkinen, I., Lyytikäinen, A., Sipilä, P. 2001. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pirkanmaan loppuraportti. Yliopistopaino, Tampere 2001. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 228, Pirkanmaan ympäristökeskus. 124 s. ISBN 952-11-0936-X, ISSN 1238-8610.
Gustafsson, J. (toim.), Ahonen, I., Lammila, J., Lähteenmäki, P., Lyytikäinen, A., Nurmi, H. ja Salonen, V. 2002. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen loppuraportti Loimaan seudulta. Varsinais-Suomen liitto 2002. ISBN 951-9054-61-8.
Gustafsson, J. (toim.), Ahonen, I., Lammila, J., Lähteenmäki, P., Lyytikäinen, A., Nurmi, H. ja Salonen, 2004. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Vakka-Suomen seudulta.Varsinais-Suomen liitto 2004. ISBN 951-9054-79-0.
Keskitalo, K. (toim.), Kurkinen, I., Malkavaara, T., Liljeqvist, L., Lyytikäinen, A., Nurmi, H., Ranta, P., Sahala, L., Timperi, J., Tossavainen, J., Vallinkoski V-M., Britschgi, R., 2004. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Kymenlaakson loppuraportti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2004 . 134 s. kuv., taul. + kartt. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 349. ISBN 952-11-1717-6.
Kinnunen Timo(toim.),Valpola Salla, Autiola Merja, KärkkäinenTuija, Vaitomaa Kari, Ahonen Ismo, Sipilä Pekka, Vuokko Jouko, Sivula Kari Lyytikäinen Ari, Husa Jukka, Teeriaho Jari, Britschgi Ritva. 2006. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen : Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti = Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen : slutrapport för Nyland och Östra Nyland. Helsinki : Uudenmaan ympäristökeskus, 2006. - 262 s. : kuv. + taul. + liitel. Alueelliset ympäristöjulkaisut, ISSN 1238-8610 ; 400 ISBN 952-11-2068-1; 952-11-2069-X (pdf) nid. Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti
Paananen A. 1998. Luonnon kiviainesta korvaavat ja säästävät materiaalit sekä menetelmät. 44 s. Alueelliset ympäristöjulkaisut, Pirkanmaan ympäristökeskus nro 68. ISBN 952-11-0258-6, ISSN 1238-8610.
Siiro, P. (toim.).2005. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Kanta-Hämeen loppuraportti. Hämeen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 379. 106 s. ISBN 952-11-1959-4, ISSN 1238-8610.
|