Vesiensuojelu

Suurin osa maamme järvistä, joista ja rannikkovesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä.© Jouko Lehmuskallio

Pintavesien ja Itämeren kuormitus on alentunut Suomessa teollisuuden ja yhdyskuntien tehokkaan jätevesien käsittelyn ansiosta. Vesien tilassa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Ongelmana on erityisesti suuri hajakuormitus, joka osaltaan rehevöittää Itämerta ja monia sisäjärviä.

Vesiensuojelun tavoitteet ja vesienhoidon järjestäminen

Vesiensuojelun valtakunnalliset suuntaviivat määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja Suomen Itämeren suojeluohjelmassa.

Vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi. Merenhoidossa tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä.

Pohjavesien suojelu tärkeää

Pohjavesien suojelun tavoitteena on turvata hyvälaatuisen talousveden saanti myös tulevaisuudessa. Luonnontilaiset pohjavedet halutaan säilyttää entisellään ja ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneen pohjaveden laatua parannetaan.

Itämeren suojeluun tarvitaan maiden välistä yhteistyötä

Kansainvälinen yhteistyö korostuu Itämeren suojelussa, koska Itämeren valuma-alue ulottuu usean valtion alueelle, ja valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Suomi osallistuu Itämeren maiden suojeluyhteistyöhön ja vaikuttaa toimillaan myös siihen, että Itämereen Suomen lähialueilta tulevat päästöt sekä öljy- ja kemikaalikuljetusten aiheuttamat riskit saadaan vähenemään.