ViherKARA – tiedonvaihtoa viherrakenteesta kaupunkiseutujen kehittämisen tueksi
ViherKARA on kaupunkirakennetta koskevan verkostotutkimushankkeen (KARA) osana toimiva verkosto, jonka tavoitteena on suurten kaupunkiseutujen kehittämisen tueksi
- edistää suunnittelijoiden ja tutkijoiden välistä keskustelua ja tietojen vaihtoa liittyen kaupunkien viheralueisiin ja rakentamattomiin alueisiin kaupunkirakenteen näkökulmasta
- tunnistaa viherrakenteen yhteyksiä kaupunkirakenteen muihin osa-alueisiin ja hyödyntää yhteistyötä KARA-verkoston eri osien kanssa
- lisätä ymmärrystä viherrakenteen ja muun kaupunkirakenteen yhteensovittamisesta rakennemallien avulla, kuten tarkastellen vyöhykkeitä jalankulkukaupungista autokaupunkiin ja viheralueiden laadulle asetettuja vaatimuksia eri vyöhykkeillä
- lisätä ymmärrystä viheralueiden merkityksestä kaupunkiseutujen ekosysteemipalveluiden tuottajana
ViherKARA-verkoston jäsenet
Verkostossa on mukana kaupunkisuunnittelun edustajia Kuopiosta, Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta sekä muita viheralueiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yliopistoista, ympäristöhallinnosta, Helsingin seudun ympäristöpalveluista ja SITO Oy:sta. Verkoston toiminta
Verkoston toiminta käynnistyi keväällä 2008. Kokoontumisissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia kulloinkin käsiteltävänä olevasta teemasta. Pääosassa ovat kaupunkien edustajien esitykset kaupunkien ajankohtaisista asioista. Lisäksi järjestetään osallistujien ehdotusten pohjalta teemakokouksia, joihin kutsutaan myös vierailevia asiantuntijoita.
Kokoontumisten aiheita ovat olleet muun muassa kaupunkien selvitykset viheralueista ja rakentamattomista alueista, viherrakenteen ja täydennysrakentamisen yhteensovittaminen, ekosysteemipalvelut, ekologiset verkostot ja -käytävät, kompensaatio viherrakenteen suunnittelussa ja viheralueisiin liittyvät käsitteet. Viherrakenne osana kaupunkirakennetta
ViherKARA tarkastelee ja vertailee eri kaupunkiseutujen olemassa olevaa viherrakennetta, viherrakenteen erilaisia malleja, niiden soveltamista ja toteutumista sekä rakenteen suunnittelun prosessia. Lähtökohtana ovat verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen tarpeet ja työn hyödynnettävyys näiden kaupunkiseutujen rakenteen ja viheralueiden suunnittelussa. Keskustelun ja tiedonvaihdon tueksi ViherKARA on laatinut koosteen viherrakenteeseen liittyvistä käsitteistä. (Viherrakenteen käsitteitä)
Viherrakenteen mallit ja tavoitetilat voivat tukea niin viherrakenteen kuin viheralueiden hoidonkin suunnittelua tarjoamalla vertailukohtia nykytilanteelle ja vaihtoehtoja tulevan suunnittelulle. Kaupunkirakennetta voidaan tarkastella esimerkiksi kolmena vyöhykkeenä: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkina (Kosonen 2007). Vyöhykemallissa kullakin vyöhykkeellä on tyypillinen rakenne, joka näkyy myös viheralueiden koossa, muodossa ja sijoittumisessa. Tällainen malli voi auttaa esimerkiksi väestörakenteen ja ihmisten liikkumistapojen huomioon ottamista viheralueisiin liittyvien tarpeiden ennakoinnissa. Viherverkoston roolit ja ekosysteemipalvelut
Kaupunkiseutujen suunnittelussa on huomioitava viher- ja vesialueiden muodostaman verkoston merkitykset niin ekologian kuin ihmistenkin tarpeiden kannalta. Ekologian kannalta verkoston on tarpeen mahdollistaa lajien liikkumista elinympäristöjen välillä, ihmisten näkökulmasta taas tärkeitä ovat muun muassa seudun asukkaiden mahdollisuudet käyttää verkostoa virkistäytymiseen.
Viheralueiden ja viherverkoston merkityksiä voidaan tarkastella ekosysteemipalveluina, ekosysteemin aineellisina ja aineettomina hyötyinä ihmisille. Eri kaupunkiseuduilla painottuvat erilaiset ekosysteemipalvelut ja osa luonnon prosesseista voidaan kokea palvelun sijaan haittapalveluna (Saarela & Söderman 2008). ViherKARA pyrkii kaupunkiseutujen viherverkoston ekosysteemipalveluja vertailemalla ja analysoimalla auttamaan kaupunkiseutuja näiden palvelujen turvaamisessa ja kehittämisessä.
Viheralueiden palveluita
| Tuotantopalvelut |
ravinto, makea käyttövesi, raaka-aineet |
| Säätelypalvelut |
ravinteiden kierto, rakennetun ympäristön suojelu tulvilta |
| Kulttuuriset palvelut |
virkistysmahdollisuudet, terveyshyödyt, historian säilyttäminen, kaupunkikuva |
| Haittapalvelut |
pelottavat pimeät puistot, purevat ja pistävät eläimet, allergisoiva siitepöly |
Tietolähteitä ja kirjallisuutta
Tietolähteet.pdf (200 KB)
Viherrakenteen käsitteitä
Kosonen, L. (2007). Kuopio 2015. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Suomen ympäristö 36. Ympäristöministeriö, Helsinki.
Saarela, S-R. & Söderman, T. (2008). Ekologisesti kestävät kaupunkiseudut ja niiden ekosysteemipalvelut. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33.
Lisätietoja
Maija Faehnle
Suomen ympäristökeskus / Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|