Maaperän pilaantuminen ja pilaantuneen alueen puhdistaminen

Maaperän pilaantumisella tarkoitetaan sellaista haitallisten aineiden aiheuttamaa maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muuta niihin verrattavissa olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta.  Pilaantuneen maaperän puhdistamisella tarkoitetaan haittojen ja riskien selvittämistä ja arviointia sekä niiden seurantaa, poistamista tai merkittävää vähentämistä.

Lainsäädäntö antaa puitteet puhdistamiselle

Lainsäädännössä määritellään puitteet pilaantuneiden maiden käsittelylle. Ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot sekä yleiset periaatteet tähtäävät siihen, että haitallisten aineiden vaikutukset ympäristössä estetään ennakolta tai, jos niitä ei voida kokonaan estää, rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Laeissa ja asetuksissa on myös määräyksiä mm. alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimisesta, puhdistusvastuun kohdentumisesta, kunnostuksen luvanvaraisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa.

 Pääsääntöisesti maaperän pilaantumiseen liittyvissä asioissa toimivaltaisia lupa- ja valvontaviranomaisia ovat alueelliset ympäristökeskukset (vuoden 2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) poikkeustapauksissa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset tai ympäristölupavirastot (vuoden 2010 alusta aluehallintovirastot). Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavia säädöksiä on koottu Maaperänsuojelulainsäädäntö –sivulle. Pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyviä vastuukysymyksiä on selvitetty Vastuu pilaantuneesta ympäristöstä –sivulla.

Toimet pilaantumisen aiheuttamien haittojen ja riskien vähentämiseksi

Pilaantuneiden alueiden tunnistamiseksi viranomaiset ovat kartoittaneet alueita, joilla on ollut tai on sellaista toimintaa, josta maaperään voi joutua haitallisia aineita. Näillä alueilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun alueella ympäristöä mahdollisesti pilannut toiminta päättyy, kun alueen maankäyttö muuttuu tai kun pilaantuneeksi epäilty alue on yritys- tai kiinteistökauppojen kohteena tai, jos ympäristössä havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai haitallisia vaikutuksia. 

Jos alue todetaan pilaantuneeksi, on ryhdyttävä toimenpiteisiin todettujen haittojen ja riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. Käytännössäviranomainen määrittää ilmoitus- tai ympäristölupapäätöksessään millaiset vähimmäistavoitteet alueen puhdistamiselle asetetaan. Riskinhallinta voidaan toteuttaa haitallisia aineita poistamalla, niiden kulkeutumista vähentämällä tai rajoittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. 

Jos alueen maaperään jää haitallisia aineita riskinhallintatoimien jälkeenkin, niin alueelle saattaa jäädä sen käyttöä koskevia rajoituksia. Ne voivat aiheuttaa mm. ympäristön seurantavelvoitteita tai velvoitteita kiinteistön luovutustilanteissa. 

Maaperän pilaantumista koskevien kohdetietojen hallintaan on ympäristöhallinnossa rakennettu Maaperän tilan tietojärjestelmä, joka sisältää tietoja mahdollisesti pilaantuneista, pilaantuneiksi todetuista, puhdistetuista ja puhtaaksi todetuista alueista.