Saarten kestävyysteorialle olisi kysyntää
professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskus
Ympäristö-lehti 3/2011 |
Saaret ovat tieteelle tärkeitä. Charles Darwin hyödynsi havaintojaan Galápagossaarilta kehittäessään evoluutioteoriaa, Jared Diamond tarkasteli saariyhteisöjen kehitystä kestävyysnäkökulmasta teoksessaan Romahdus, ja Ilkka Hanski kokosi omia pohdintojaan luonnon monimuotoisuuden kehityksestä kirjassaan Viestejä saarilta.
Eristyneillä saarilla voi jäljittää kehityspolkuja, joiden seurauksena elinvoimaiset yhteisöt ovat hävinneet tai supistuneet dramaattisesti, mutta saarilta voi oppia myös ennen romahdusta.
Kolmena peräkkäisenä vuotena olen vieraillut joulukuussa Maltalla. Maltan väestötiheys on jo kauan sitten ylittänyt saaren oman ravinnontuotannon kantokyvyn. Meri, suojaisat satamat, kukkuloiden linnakkeet ja muuttolinnut ovat tarjonneet syitä jäädä. Suurten muuttolintuparvien tulo on tuntunut maltalaisista kirjaimellisesti taivaan lahjalta, eikä lintuparvien hyödyntämisen rajoittamiseen ole nähty tarvetta. Malta onkin tunnetusti muuttolinnuille hyvin vaarallinen. Kyseenalaisen kunnian tausta on kuitenkin helppo ymmärtää. Sama ajatusmalli näkyy Ahvenanmaan lintujen kevätmetsästyksessä.
Maltan väestötiheys on nyt yli 1 300 henkeä neliökilometrillä, mikä tekee siitä ylivoimaisesti tiheimmin asutun EU:n jäsenmaan. Lintujen metsästykseen on hitaasti tulossa muutoksia. Tapasin saarella maanomistajan, joka on tehnyt suuresta puistostaan yksityisen lintujensuojelualueen. Hänen havaintojensa mukaan lintujen määrä on vuosi vuodelta kasvanut.
Metsästyksen hallinta on Maltan pienempiä ongelmia. Maa on liikenteen, luonnonvarojen käytön ja energiantuotannon osalta täysin kestämättömällä tiellä. Fossiilisia energialähteitä tuhlataan, jätevuoret kasvavat, ilman laatu on paikoin huono, ja vesivaroja haaskataan. Ilman tiivistä vuorovaikutusta muun maailman kanssa Malta olisi jo kokenut samanlaisen romahduksen, joka tyhjensi sen asukkaista noin 3800 vuotta sitten.
Tilanne ei ole toivoton. Kolmessa vuodessa aurinkolämmittimien määrä on selvästi kasvanut, jätteiden lajittelusta ja luonnonvarojen säästämisestä on orastavia merkkejä, joukkoliikenteen parantamisesta keskustellaan, ja jäljellä olevan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tehdään aloitteita. Koska pienellä saarella kaikki ratkaisut ja niiden seuraukset ovat helposti havaittavissa ja seurattavissa, Maltasta voisi halutessaan tulla kestävän kehityksen esimerkkisaari.
Eliömaantieteellistä saariteoriaa on menestyksellisesti sovellettu myös muihin kuin varsinaisilla saarilla eläviin eliöyhteisöihin. Jos Malta ja muut saaret onnistuvat kehittämään saariyhdyskuntien kestävyysratkaisuja, niille on ehdottomasti käyttöä muualla.
Kaikki kaupungit ovat eräänlaisia saaria, joissa eletään yli paikallisten luonnonvarojen kestokyvyn, tuotetaan liikaa jätettä ja käytetään liikaa fossiilisia energialähteitä. Tästä näkökulmasta katsottuna Malta ei ole kovin poikkeava. Helsingin kaupungin maapinta-ala on noin puolet Maltan pinta-alasta ja väestötiheys yli 2 700 henkilöä neliökilometrillä.
Sivun alkuun
|