Hydrologinen kuukausitiedote syyskuu 2011
Vesistöjen pinnat ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa
Syyskuu oli lämmin ja sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Pohjoisessa jäätiin pääosin keskimääräisen alapuolelle Länsi-Lappia lukuun ottamatta. Poikkeuksellisen runsaat sateet nostivat vesistöjen vedenpintoja ja virtaamia erityisesti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa vedenpinnat kävivät ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla. Pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun sateiden myötä. Pintaveden lämpötilat olivat lämpimän sään myötä syyskuussa poikkeuksellisen korkeita. Sadanta
Syyskuussa satoi maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista enemmän. Pohjoisessa jäätiin pääosin keskimääräisen alapuolelle Länsi-Lappia lukuun ottamatta. Kuukauden sadanta oli yleisesti 20–150 mm. Pohjanmaalla, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla sekä Kymenlaaksossa satoi poikkeuksellisen runsaasti; paikoin jopa kaksinkertaisesti keskiarvoon nähden. Syyskuun aluesadantaennätys rikkoutui Karvianjoella sekä Kokemäenjoen vesistön pohjoisosissa. Vähäsateisinta oli Itä-Lapissa. Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Syyskuun sateet nostivat vedenpintoja reilusti lähes koko maassa. Erityisen paljon vesi nousi maan länsiosissa. Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa usealla järvellä rikottiinkin syyskuun korkeusennätys. Esimerkiksi Karstulan Pääjärven pinta ylitti syyskuun lopussa ajankohdan keskiarvon 110 sentillä ja oli ennätyskorkealla ajankohtaan nähden 100-vuotisen havaintohistorian aikana. Lappajärvessäkin vesi oli 75 cm keskimääräistä korkeammalla. Myös Pohjanmaan joissa vedenpinnat olivat kuukauden loppupuolella hyvin korkealla ja virtaamat suuria. Monin paikoin keskimääräinen keväthuippu ylitettiin selvästi. Maan itäosissa vedet olivat syyskuun lopussa lähempänä tavanomaisia korkeuksia, Itä-Lapissa jopa niiden alapuolella. Jo pitkään alhaalla olleet Saimaa ja Pielinen olivat edelleen noin 40 cm keskimääräistä alempana. Suurimpien vesistöjen virtaamat olivat tavallista pienempiä Vuoksessa, Oulujoessa ja Kemijoessa. Kokemäenjoessa virtaama oli lähellä keskiarvoa ja Kymijoessa tavallista suurempi. Etelärannikon pienten jokien virtaamat kohosivat kuukauden loppua kohden.
Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi -42 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +7, Saimaan -38, Keiteleen +35, Päijänteen +14, Säkylän Pyhäjärven +7, Längelmäveden 0, Näsijärven +5, Lappajärven +75, Lammasjärven +14, Oulujärven +19, Lokan -150 ja Inarin pinta +6 cm. Syyskuussa vettä virtasi Pielisjoessa 63 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 74, Kymijoessa 115, Karjaanjoessa 97, Kokemäenjoessa 101, Kalajoessa 296, Oulujoessa 91, Iijoessa 83, Kemijoessa 83 ja Tornionjoessa 151 %. Pohjaveden korkeus
Syyskuun sateet käänsivät pohjaveden pinnat nousuun koko maassa lukuun ottamatta suuria pohjavesimuodostumia. Pohjavedenkorkeudet olivat rannikkoseudulla ja Keski-Suomessa 5–50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Kuusamon seudulla ja Itä-Lapin alueella pohjavedet olivat 10–40 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Muualla maassa pohjaveden korkeudet olivat 0–30 cm keskiarvoa alempana. Haihdunta
Haihdunta oli syyskuussa jo vähäistä syksyisten säiden ja lyhentyneiden päivien vuoksi. Class A -astioista mitatut kuukauden haihduntasummat olivat tavanomaisia ja vaihtelivat välillä 20–45 mm. Touko-syyskuun haihduntasumma oli Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 400–500 mm, Pohjois-Suomessa 300–400 mm. Summat olivat pohjoisessa tavallista suurempia, muualla lähellä keskimääräistä. Mallilaskelmien mukaan haihdunta oli syyskuussa maa-alueilta pääosin 20–40 mm ja suurilta järviltä enimmäkseen 20–50 mm. Pintaveden lämpötila
Järvien pintaveden lämpötilat olivat syyskuussa miltei koko maassa selvästi keskimääräistä korkeampia. Pintavedet olivat syyskuussa poikkeuksellisen lämpimiä, paikoin jopa ajankohtaan nähden ennätyksellisiä. Syyskuun aikana vedet jäähtyivät keskimäärin 3–7 astetta. Kuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 11–13 astetta, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 8–10 astetta ja Lapissa 7–9 astetta. Lukemat olivat yleisesti pari astetta keskimääräistä ylempiä. Graafit ja taulukot
Sivun alkuun
ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899
|