Ympäristön kemikalisoituminen

Paljon kemikaaleja

Maailmassa on tällä hetkellä käytössä noin 100 000 kemikaalia ja uusia kehitetään markkinoille jatkuvasti. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 valmistetta, jotka sisältävät vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Nämä valmisteet sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua eri ainetta. Ihmistoiminta on lisännyt myös haitallisten raskasmetallien kuormitusta luontoon.

Kemikaalien käytöstä aiheutuvat päästöt kohdistuvat kemikaalin ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja käyttötavasta riippuen joko suoraan luontoon, kaupunkiympäristöön, työympäristöön tai kotitalouksiin. Ympäristöhallinnon vastuulla on valvoa ja arvioida ekosysteemin altistumista kemikaaleille ja raskasmetalleille.

Pitoisuudet ympäristössä tunnetaan huonosti

Kemikaalien ympäristöpitoisuuksista tiedetään Suomessa melko  vähän muiden kuin ns. klassisten ympäristömyrkkyjen (DDT, dioksiinit ja furaanit, PCB-yhdisteet) ja raskasmetallien osalta. Monet nk. uudet "huolenaineet" vapautuvat ympäristöön kotitalouksien käyttämistä tuotteista, joiden koostumus on usein huonosti tunnettu eikä niiden päästöä voida arvioida muuten kuin mittaamalla pitoisuuksia jätevedenpuhdistamoilla. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot mittaavat puhdistetusta jätevedestä ja lietteestä ainoastaan rehevöitymiseen liittyviä muuttujia sekä lietteen raskasmetallipitoisuuksia. Kuitenkin kunnalliseen viemäriin tulee runsaasti erilaisia kemikaaleja esimerkiksi kotitalouksista ja yleiseen viemäriin jätevetensä johtavilta pk-yrityksiltä.

Pitoisuusmittauksiin perustuvaa kuormitustietoa on olemassa vain hyvin harvoista aineista ja näidenkin osalta vain suurimmista pistemäisistä päästölähteistä, kuten teollisuuslaitoksista.

Teollisuuslaitostenkaan osalta ei useimmiten kuitenkaan tiedetä, mitä kemikaaleja laitoksen päästöt kokonaisuudessaan sisältävät. Osaa ainekuormituksesta ei edes mitata alhaisten pitoisuuksien vuoksi.

Tällä hetkellä piste- ja hajakuormitusta arvioidaan useimmille kemikaaleille laskennallisesti. Siksi tueksi tarvitaan myös ympäristöstä mitattua pitoisuustietoa.

Haitallisten aineiden seurannan on laajennuttava

EU-säädökset ja kansainväliset sopimukset edellyttävät Suomelta nykyistä huomattavasti laajempaa haitallisten aineiden ympäristöpitoisuuksien seurantaa. Tähän asti vain kartoitusluonteisesti selvitetyistä kemikaaleista seurattavaksi nousevat useat pintakäsittely- ja palonestoaineet, orgaaniset tinayhdisteet sekä maatalouden kasvinsuojeluaineet. Seuraavaksi seurannan tarpeen arviointiin nousevat mm. lääkeaineet. 

Radioaktiivisten aineiden seuranta kuuluu Säteilyturvakeskuksen toimialaan.

Kemikaalien tuotevalvonta

Kemikaalien tuotevalvonta on keskitetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Sen tehtävänä on valvoa ja edistää kemikaaliturvallisuutta sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua. Tehtävät on määritelty kemikaali-, ympäristönsuojelu- ja kasvinsuojeluainelaissa ja ne perustuvat pääosin kemikaalien yhteisölainsäädäntöön. Tukes vastaa myös kasvinsuojeluaineiden ja biosidien hyväksymisestä.