Yleiskaavoitus
|
AJANKOHTAISTA
Uusi julkaisu: Yleiskaavoituksen uusia tuulia
Uuteen julkaisuun on koottu kuusi esimerkkiä yleiskaavoista, joissa on haettu tapoja kehittää yleiskaavoja aikaisempaa strategisemmiksi työkaluiksi.
Nämä esimerkit tulevat Lahdesta, Jyväskylästä, Kokkolasta, Tampereelta, Helsingistä ja Oulusta. Raportissa halutaan nostaa esille niitä asioita, joita näissä eri suunnitteluvaiheessa olevissa yleiskaavatöissä on nähty keskeisiksi strategisten valintojen näkökulmasta.
Opas kyläyleiskaavoituksen tueksi julkaistu
Ympäristöministeriö on julkaissut Kyläyleiskaavoitus - Opas kaavoittajille, kunnille ja kylille -oppaan, jossa käsitellään maaseudun maankäytön suunnittelun erityiskysymyksiä, välineitä ja menetelmiä. Se on tarkoitettu pääasiassa rakentamista ohjaavien kyläyleiskaavojen laadintaan alueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Ohjeita voidaan soveltaa myös muissa maaseudun maankäytön suunnittelutilanteissa, mutta opas ei sellaisenaan sovellu kaupunkien läheisen maaseudun suunnitteluun.
|
Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista
Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.
Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus.
Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaavan sisältövaatimukset
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon
- yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
- olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
- asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
- mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
- mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
- kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
- ympäristöhaittojen vähentäminen
- rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
- virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Matti Laitio, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 0400 143 958, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|