Perhoskesä 2012 oli kokonaisuutena keskimääräinen
| |
|
 |
|
Kesä 2012 ei suosinut hopeasinisiipeä.
|
| |
Kesän 2012 seurantatulokset ovat valmistuneet. Perhoskesä oli selvästi kahta edellistä heikompi, ja useimmat päiväperhoslajit vähenivät huomattavasti. Yhteensä 36 lajilla (71 %) kannat laskivat edellisvuodesta. Tästä huolimatta vain yhden lajin, täpläpapurikon kannat heikkenivät uuteen pohjanoteeraukseensa.
Heikko perhosvuosi selittyy ennen kaikkea epävakaisilla kesäsäillä. Sateita kertyi monin paikoin poikkeuksellisen paljon, ja kesäkuu oli myös tavanomaista koleampi. Kokonaisuutena perhoskesä 2012 oli kuitenkin seurantajakson tavanomaista tasoa (ks. kuva A alla). Kesän keskimääräisyys ilmenee myös kuvasta B; seurantajaksolla merkitsevästi runsastuneita lajeja oli lähes yhtä paljon (11) kuin vähentyneitä (10).
Monesta muusta lajista poiketen tesmaperhonen runsastui selvästi ja nousi takaisin lajilistan kärkeen. Vuosi oli hyvä myös sitruunaperhoselle, joka ylsi ensimmäistä kertaa kakkossijalle asti. Muut kärkipään lajit kuitenkin vähenivät selvästi, poikkeuksena vain kangasperhonen. Kaikkein heikoimmin meni niittyjen sinisiivillä, joiden kannat ovatkin tyypillisesti vaihdelleet jyrkästi kesän sääolojen mukaan.
Heikoista sääoloista huolimatta sitruunaperhonen sekä mansikkakirjosiipi, ruostenopsasiipi, ratamoverkkoperhonen, karttaperhonen ja keisarinviitta nousivat uuteen ennätykseensä.
Vaeltajaperhoset olivat kautta linjan vähälukuisia. Kesän suurin yllättäjä oli kuitenkin isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas), joita saapui maahamme runsain mitoin heinäkuun alkupuoliskolla. Kevään koittaessa on kiinnostavaa seurata, onnistuiko osa niistä talvehtimaan täällä.
Alla on listattu päiväperhoslajit, joiden kannat ovat seurantajakson (1999-2012) aikana joko merkitsevästi laskeneet vai vahvistuneet. Naurisperhonen ei esiinny maassamme vakituisena.
| Vahvaa laskua |
Vahvaa nousua |
| Loistokultasiipi |
Lauhahiipijä |
| Keltaniittyperhonen |
Ketosinisiipi |
| Täpläpapurikko |
Nokkosperhonen |
| Tummapapurikko |
Karttaperhonen |
| Metsäpapurikko |
Keisarinviitta |
| (Naurisperhonen) |
Angervohopeatäplä |
| |
Ketokultasiipi |
Perhoskannat vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen
Perhosten määrissä on usein suuresti eroa perättäisinäkin vuosina. Vaihtelu johtuu lähinnä kunkin kesän suursäätilasta. Koleana ja sateisena kesänä perhoset ovat vähälukuisia, mutta tilanne voi muuttua jos seuraava kesä on lämmin ja aurinkoinen. Pitkäaikaisten kehitystrendien erottaminen tästä satunnaisvaihtelusta onkin perhosilla vaikeaa, ja vaatii pitempiä, yli 10 vuoden aikasarjoja.
Seurantajakson parhaat perhoskesät ovat osuneet vuosille 2002, 2006 ja 2010-11. Kesän 2002 jälkeen perhosmäärät laskivat pari vuotta kääntyäkseen uudelleen nousuun kesällä 2005. Tilanne parani edelleen kesällä 2006, jolloin lähes kaikkien lajien havaintomäärät nousivat selvästi. Seuraavat kesät 2007 ja 2008 olivat vuorostaan sääoloiltaan epäsuotuisia, ja useimpien perhoslajien kannat laskivat selvästi. Tämän jälkeen kesät 2009-2011 olivat toinen toistaan parempia, ja useimpien lajien kannat vahvistuivat uusiin huippuihinsa. Kesällä 2012 palattiin taas keskimääräisemmälle tasolle. Julkaistut vuosiraportit
Edelliskesän seurantatulokset on raportoitu joka kevät Suomen Perhostutkijaine seuran Baptria-lehdessä. Kaikki vuosiraportit ovat alla ladattavissa PDF-muotoisina käsikirjoituksina. Baptria-lehdestä puuttuvat kaksi laajaa tulostaulukkoa löytyvät vain näistä verkkojulkaisuista. Vuodesta 2010 lähtien verkkojulkaisun loppuun on liitetty myös lajikohtaiset kannankehityskäyrät kaikista niistä 51 päiväperhoslajista, joille se on voitu laskea TRIM-ohjelmalla.
Ensimmäisessä vuosiraportissa käsiteltiin seurannan taustaa, sisältöä ja käytettyä menetelmää, sekä kerrottiin kesän 1999 tulokset.
Kesän 2000 tulosten yhteydessä kerrottiin myös päiväperhosten runsauksien vaihtelusta eri elinympäristöissä, sekä esitettiin yhteenveto laskentalohkoista kerätyistä ympäristömuuttujista.
Kesän 2001 raportissa kerrottiin muiden suurperhosten määrien vaihtelusta eri elinympäristöissä, sekä vuosien välisestä vaihtelusta perhosten lentoajoissa.
Painetussa kesän 2002 tulosraportissa ei enää ollut suuria tulostauluja, jotka julkaistiin ainoastaan sähköisessä muodossa Baptria-lehden verkkosivuilla. Tässä tulostaulut ovat mukana.
Kesän 2003 raportissa erityisaiheina olivat erot päiväperhosten kannankehityksessä maan eri osissa sekä vertailu päivä- ja muiden suurperhosten määrien välillä eri elinympäristöissä.
Kesän 2004 tuloksia päiväperhosten laji- ja yksilömääristä vertailtiin ensimmäistä kertaa koko aiempaan seurantajaksoon, ei ainoastaan edelliskesään kuten aiemmin.
Kesän 2005 raportissa esiteltiin lyhyesti muissa EU-maissa toimivia päiväperhosseurantoja.
Helteisen perhoskesän 2006 merkittävin tapahtuma oli neitoperhosen kantojen laaja-alainen romahtaminen.
Vuonna 2007 lajien kannanmuutosten arvioinnissa siirryttiin käyttämään yleiseurooppalaista TRIM-indeksiä.
Vuoden 2008 raportissa esiteltiin kolean perhoskesän päätulokset, sekä seurannan uusi logo.
Perhoskesä 2009 oli selvästi edellistä parempi, mutta jäi silti keskimääräistä heikommaksi.
Kesä 2010 oli suurelta osin helteinen, ja useimpien perhoslajien kannat nousivat selvästi. Lisäksi syyskesällä tavattiin kesäpolven yksilöitä tavanomaista useammasta lajista.
Kesä 2011 oli edellisen tavoin poikkeuksellisen lämmin. Useimmat perhoslajit runsastuivat edelleen ja kesä oli kokonaisuutena seurantajakson paras. Monet alkukesän lajeista kuitenkin vähenivät.
Kesä 2012 oli varsin sateinen ja alkuosaltaan koleakin. Useimpien perhoslajien kannat laskivat seurantajakson keskimääräisille tasoille.
Lisätietoja
Janne Heliölä, p. 040 - 0148 654, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|
 |