Jätevesiviikko alkaa – ilmaista, puolueetonta neuvontaa tarjolla ympäri Suomea
Jätevesiviikolla 7.-13.5. kiinteistönomistajia kannustetaan suunnittelemaan jätevesijärjestelmien uudistamista hyvissä ajoin, jotta he välttyvät hätiköidyiltä ratkaisuilta. Tänä vuonna päätösten tueksi on tarjolla puolueetonta, ilmaista ja kiinteistöllä tehtävää neuvontaa. Jätevesiviikolla halutaan myös kiinnittää huomiota erityisesti saostuskaivoihin.
Haja-asutusalueilla ympäri Suomen on käynnissä kymmeniä neuvontahankkeita. Neuvonnalla pyritään varmistamaan, että kiinteistöjen omistajat saavat luotettavan tiedon siitä, tarvitseeko oman kiinteistön jätevesien käsittelyä parantaa. Neuvontahankkeita on listattu ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivulla www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Ympäristöministeriö on rahoittanut neuvontaa 1,8 miljoonaa eurolla tänä vuonna.
Viidennen kerran järjestettävää jätevesiviikkoa koordinoivat ympäristöministeriö sekä Suomen ympäristökeskus. Viikkoon osallistuu muun muassa yhdistyksiä, yrityksiä ja viranomaisia, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia.
Saostuskaivot eivät puhdista jätevesiä
Monessa vanhassa kiinteistössä jätevedet käsitellään ainoastaan saostuskaivoissa. Pelkät saostuskaivot, uudetkaan, eivät puhdista jätevesiä vaatimusten mukaisesti. Suurin osa jätevesien lika-aineista jatkaa matkaa saostuskaivokäsittelyn jälkeen useimmiten avo-ojaan ja sitä kautta lähimpään vesistöön, pahimmillaan pohjaveteen tai talousvesikaivoon.
Sen sijaan 1990-luvulla ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa tai peruskunnostetuissa asuintaloissa on yleistä, että saostuskaivokäsittelyn jälkeen jätevedet on johdettu asianmukaiseen maaperäkäsittelyjärjestelmään. Nämä käsittelyjärjestelmät ovat yleensä riittävän tehokkaita tai vaativat ainoastaan vähäistä tehostamista. Jos rakennuslupa on haettu 1.1.2004 jälkeen, on luvan saanti edellyttänyt, että jätevesiasetuksen vaatimukset täyttyvät.
Jos tavanomaisesti varustellussa kiinteistössä ei ole vesivessaa, saostuskaivoihin perustuva jätevesijärjestelmä voi täyttää käsittelyvaatimukset jälkikäsittelyllä täydennettynä. Vanhojen saostuskaivojen pitää silloin olla ehjiä ja niiden perässä pitää olla maasuodattamo tai toimiva maahanimeytys tai jätevedet on käsiteltävä asianmukaisessa laitepuhdistamossa. Ainoastaan tilanteissa, joissa vesikäymälättömän kiinteistön varustetaso on vaatimaton ja jätevesien määrä vähäinen, jätevedet voidaan yleensä johtaa käsittelemättä tai käytössä olevan saostuskaivon jälkeen maahan.
Jätevesijärjestelmien moitteeton toiminta edellyttää säännöllistä hoitoa ja huoltoa. Monissa kiinteistöissä on saostuskaivojen ja muiden käsittelylaitteiden hoito unohdettu. Laiminlyönnit saostuskaivojen lietetyhjennyksissä ovat aiheuttaneet viemäreiden ja puhdistuslaitteiden tukkeutumisia ja viemäreiden tulvimista sekä lisänneet päästöjä ympäristöön heikentämällä saostuskaivojen ja muiden puhdistuslaitteiden toimintaa.
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistustehoa koskevat vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Haja-asutus sijaitsee suurelta osin alueilla, joilla jätevesien vaikutukset näkyvät herkästi pohja- tai pintavesissä. Jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa lähiympäristöä.
Jätevesiviikon mediajutut:
Lisätiedot:
Yli-insinööri Jorma Kaloinen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 910, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 575, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|