Päätöksiä maailman tulevaisuudesta

Kesäkuussa Rio de Janeirossa järjestettävä Rio+20-konferenssi on oiva tilaisuus tehdä päätöksiä maailman tulevaisuudesta. Jos haluamme kehityksen olevan nykyistä kestävämpää, emme voi vain hamuta lisää rikkautta, vaan taloudellisen kasvun on oltava myös sosiaalisesti oikeudenmukaista ja sen on lisäksi mahduttava ympäristön asettamiin kehyksiin.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin asettama kestävän kehityksen paneeli jätti tammikuun lopussa yksimielisen raporttinsa siitä, kuinka kestävän kehityksen käytäntöjä voidaan edistää. Olin Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa rinnakkaispuheenjohtaja paneelissa, johon kuului 20 arvostettua jäsentä. Tehtävämme oli pohtia, kuinka tarjota entistä useammalle paremmat elämisen mahdollisuudet ja samalla vähentää maapallomme kuormitusta.

Kestävän kehityksen ajatusmalli on otettava osaksi talousajattelun valtavirtaa. Kehitys nopeutuu, jos onnistumme yhdistämään hallitusten toimenpiteet, ihmisten omat valinnat ja yritysmaailman aktiviteetit. Tämä puolestaan edellyttää modernia demokraattista oikeusvaltiota, jossa oikeat hintasignaalit ja hallitusten toimet tukevat niin kuluttajien kuin sijoittajienkin valintoja. Kolmikantayhteistyön tukeminen on siis edelleen tarpeen.

Kestävän kehityksen paneeli ehdotti monia toimenpiteitä, muun muassa sosiaalisten ja ympäristökustannusten sisällyttämistä hintoihin sekä kannustimia pitkän ajan kestävyyttä edistäviin investointeihin ja rahoitukseen. Myös yksityisen ja julkisen rahoituksen tehokkaampaan yhdistämiseen ovat uudet ideat tervetulleita. Kehitysyhteistyörahat eivät yksinkertaisesti riitä muutoksen aikaansaamiseen.

Käyttämämme mittarit ovat tärkeä osa taloudellista ajattelua. Kestävän kehityksen seuranta edellyttää perinteistä BKT-laskentaa kattavamman mittarin käyttöönottoa. Tärkeätä on myös löytää sellaisia raportointitapoja, jotka mahdollistavat yritystoiminnan kestävyyden arvioinnin.

Kestävä kehitys on noussut rakettimaisen nopeasti yritysten strategiseksi välttämättömyydeksi: äskettäin julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan yritysten johtajista kaksi kolmesta pitää kestävää kehitystä strategisena kilpailuetuna. Vastoin yleistä odotusta monet yritykset myös lisäävät toimenpiteitään kestävän kehityksen aikaansaamiseksi huonoinakin aikoina.

Työ on keskeinen linkki talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Ihmiset toivovat ympäri maailmaa mahdollisuutta elättää itsensä ja perheensä omalla työllään – ei siis vain pelkkää toimeentuloa.

Varsinkin naisten ja nuorten työllistymisen ja taloudelliseen toimintaan osallistumisen helpottaminen voi – tutkimustiedonkin mukaan – olla merkittävä kansantalouden kasvun lähde. Työllistyminen vahvistaa yhteiskuntien sosiaalista kestävyyttä. On arvioitu, että ns. vihreitä työpaikkoja voisi Euroopassakin syntyä eniten pk-yrityksiin.

Kestävä kehitys tarjoaa tulevaisuudessa kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä vahvistaa yritysten kyky luoda teknologisia innovaatioita, uusia kumppanuuksia ja uudenlaisia toimintamalleja. Uskon, että suomalaiset yritykset voivat menestyä tässä.

Kesäkuussa Rio de Janeiroon kokoontuvat hallitusten edustajat voivat tehdä tarvittavan suunnanmuutoksen. Työtä on jatkettava entistä määrätietoisemmin. Siksi tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteet.