Mietteitä ympäristökasvatuksesta: Tekemällä oppii

Oppimista olen aina pitänyt kahden maailman, tiedon ja taidon maailmojen, kansalaisena. Jo Aristoteles jakoi Nikomakhoksen etiikassaan hyveet intellektuaalisiin ja luonteen hyveisiin. Jälkimmäisellä hän tarkoitti tavan myötä syntyvää hyvettä, eettistä tapaa toimia.

Kestävä ja eettinen oppiminen rakentuu toiminnasta, ei niinkään tiedosta. Aristoteleen sanoin ihmisistä tulee rakentajia rakentamalla ja lyyransoittajia lyyraa soittamalla.

Oikeudenmukaisiksi tulemme tekemällä oikeudenmukaisia tekoja. Vastaavasti, jos teemme ympäristöä ymmärtäviä ja kunnioittavia konkreettisia tekoja lapsesta lähtien, saamme siitä hyveen, taidon.

Nämä mietteet olivat mielessäni, kun pohdimme muutama vuosi sitten Lapin luontokasvatus- ja tiedotushankkeen käynnistämistä.

Lapissa, kuten muuallakin Itä- ja Pohjois-Suomessa, EU:n rakennerahastot tukevat hankkeita rakentamisesta koulutukseen ja verkostoitumisesta syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on, että ihmisiin ja heidän elämäänsä vaikutetaan mahdollisimman suoraan. Luontokasvatushanke toteuttaa näitä päämääriä.

Ruohonjuuritasoon vaikuttamista puoltaa myös se, että tunteen merkitys ihmisen käyttäytymisessä on paljon suurempi kuin yleensä oletetaan. Länsimaissa korotamme järjen tunteen yli. Tämä ei aina ole järkevää.

Mieli ja tunteet luovat osaltaan asenteita. Asenteet välittyvät ihmiseltä toiselle vuorovaikutuksen kautta. Ympäristöä säästävä, kohtuullinen, realistinen ja vastuullinen asenne opitaan lapsuudessa.

Esimerkiksi itse olen oppinut luonnon kohtuullisen hyväksikäytön – marjat, sienet, riista – jo äidinmaidossa. Siksi minun on helppo elää niiden kestävän käytön ja suojelun tapojen kanssa. Tarvittaessa voin tapojani myös tiedon karttuessa muuttaa. Enemmän joutuu tekemään töitä uuden tiedon pohjalta syntyvien vaatimusten kanssa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tapojen muuttamista.

Luontokasvatushankkeemme on ruohonjuurihanke. Tavoitteenamme on luonto- ja kotiseututietoisuuden lisääminen. Pyrimme parantamaan opettajien mahdollisuuksia hoitaa työnsä hyvin.

Perustimme paikallisia ja maakunnallisia yhteistyöryhmiä, joiden kautta tieto leviää. Kehitämme oppimismateriaaleja ja -paketteja, joita testataan alueen kouluissa ja päiväkodeissa.

Pyrimme alusta alkaen siihen, että kasvatuksen ammattilaiset ovat mukana: he osaavat kasvatuksen, me tuotamme ympäristötiedon. Yhteistyössä saamme tuloksia, joita lapset ymmärtävät.

Tekemällä oppii. Hankkeen vetäjät, Noora Raasakka ja Päivi Taavo Lapin ELY-keskuksesta, ovat olleet lasten mukana esimerkiksi lampaiden vapautuspäivässä Rovaniemen kotiseutumuseossa, yläasteen metsäpäivässä Norvajärvellä ja suopäivässä Tunturiaavalla. He ovat myös osallistuneet Metsämörrikoulutukseen yhdessä päiväkodin ja peruskoulun opettajien kanssa. Käytännössä tutkiva oppiminen on havaittu toimivaksi.