Hydrologinen kuukausitiedote toukokuu 2012
Lapissa keskimääräistä suurempia tulvia, Järvi-Suomessa vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla
Toukokuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sadanta oli lähes koko maassa keskimääräistä suurempi. Sateet sekä lumien sulaminen nostivat virtaamia Pohjois-Suomen joissa sekä vedenpintoja Järvi-Suomessa. Lapin jokien tulvat olivat keskimääräistä suurempia ja paikoin lähellä vahinkorajoja. Järvi-Suomen suurista järvistä poikkeuksellisen ylhäällä olivat mm. Kallavesi, Pielinen, Keitele ja Puula. Pohjavesivarannot täydentyivät sulamisvesistä. Kuukauden loppuessa lähes koko maa oli jäistä vapaa, ja routaa esiintyi vain paikoin pohjoisessa. Vesistöjen lämpötilat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja. Sadanta
Toukokuussa satoi 20–90 mm, eli monin paikoin keskimääräistä enemmän. Eniten satoi Kainuussa ja Pohjanmaalla. Vähiten sadetta kertyi Pohjois-Lapissa. Talven ja kevään aikana satoi paljon. Joulu-toukokuun sadantasumma oli Kymijoen ja Kokemäenjoen alueella ennätyksellinen, ja Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueilla toiseksi suurin sataan vuoteen. Lumen vesiarvo
Lunta oli toukokuun alussa jäljellä Lapissa, Koillismaalla sekä Pohjois-Kainuussa reilusti ja vähän vielä maan keskiosassakin. Sään lämpeneminen ja vesisateet kuitenkin sulattivat lunta nopeasti. Parhaimmillaan lumen vesiarvo pieneni yli 40 mm päivässä. Kuun 10. päivänä Oulu–Sotkamo-linjan eteläpuoli oli kokonaan lumeton ja 20. päivään mennessä lumet olivat sulaneet valtaosasta Lappiakin. Toukokuun lopussa lunta löytyi enää paikoin Pohjois-Lapin tuntureilta. Lumen sulaminen alkoi pohjoisessa keskimääräistä myöhemmin mutta oli hieman tavallista nopeampaa. Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Valtaosassa järviä vedenpinta saavutti keväthuippunsa toukokuussa. Etelä-Suomen pienissä järvissä huippu oli vappuna jo ohi ja vesi laski koko kuukauden, kun taas suurimmissa järvissä, mm. Saimaassa ja Pielisessä, sekä osassa säännöstellyistä järvistä veden nousu jatkui vielä. Erityisesti Järvi-Suomen järvissä tulvavesi nousi huomattavasti tavallista ylemmäs, ja vielä kuukauden lopussakin vedenpinta oli monin paikoin harvinaisen korkealla. Esimerkiksi Kallavesi ja Keitele olivat korkeimmillaan yli 20 vuoteen ja Puulavesi yli 30 vuoteen. Viime syksynä todella matalalla ollut Pielinen oli yli 40 cm keskimääräistä korkeammalla.
Pohjois-Suomessa jokien tulviminen aiheutti toukokuussa ongelmia, kun lumen sulaminen ja samanaikaiset vesisateet nostivat jokien pinnat nopeasti harvinaisen korkealle. Tulvavedet katkoivat teitä, peittivät laajoja peltoalueita, veivät laitureita ja muuta tavaraa mukanaan ja kastelivat joitakin rakennuksiakin. Suurilta vahingoilta kuitenkin säästyttiin. Esim. Ounasjoen Kittilässä tulvakorkeus ylitti muutamilla senteillä vahinkorajan. Myös Kemijoella, Tornionjoella ja Ivalojoella virtaamat olivat runsaita. Kaikkien päävesistöjen virtaamat olivat toukokuussa keskimääräistä suurempia. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.
Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +41 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +26, Saimaan +26, Keiteleen +30, Päijänteen +38, Säkylän Pyhäjärven -3, Längelmäveden +15, Näsijärven +3, Lappajärven +32, Lammasjärven +10, Oulujärven +55, Lokan -24 ja Inarin pinta +12 cm. Toukokuussa vettä virtasi Pielisjoessa 127 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 100, Kymijoessa 143, Karjaanjoessa 65, Kokemäenjoessa 119, Kalajoessa 143, Oulujoessa 218, Iijoessa 144, Kemijoessa 132 ja Tornionjoessa 135 %. Pohjaveden korkeus
Pohjavesivarastot täydentyivät lumen sulamisvesistä, ja pinnankorkeudet olivat suuressa osassa maata 10–35 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan eteläosassa pinnat kääntyivät jo laskuun, mutta muualla maassa ne olivat vielä nousussa. Routa
Maan pohjoisosissa routakerros oli lähes sulanut ja routaa esiintyi enää paikoitellen 0–15 cm. Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Maan keskiosasta järvijäät lähtivät toukokuun alkupäivinä, ja Kainuun seudulta kuukauden puoliväliin mennessä. Lapissa järvet vapautuivat jäistä toukokuun jälkipuoliskolla, hieman keskimääräistä aiemmin. Jäiden lähdettyä pintaveden lämpötilat nousivat pääosin ajankohdan keskiarvoja myötäillen. Vedet kävivät ajankohtaan nähden hyvin lämpimissä lukemissa 27.–28.5. Sään viilennettyä ne jäähtyivät lähelle toukokuun lopulle tyypillisiä arvoja. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 8–16 astetta ja Lapissa alle 9 astetta. Kilpisjärvellä jäätä oli vielä 75 cm. Graafit ja taulukot
Sivun alkuun
ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899
|