Gå in i texten   RSS |  Sidkarta |  Suomeksi |  In English  
 
miljo.fi
Velmu
       Avancerad sökning
 
 
Miljöministeriet | Finlands miljöcentral | Regional miljöinformation | www.ara.fi
Aktuellt
Organisation
Inventeringar och inventeringområden
Forskningsprojekt inom VELMU
www.miljo.fi > VELMU
Sivun lyhytosoite: www.ymparisto.fi/velmu
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

VELMU - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma

Suomen rannikon saaret, luodot, vedenalaiset riutat, hiekkasärkät, jääkauden muovaamat harjut ja maannousemarannat muodostavat ainutlaatuisen vaihtelevan vedenpäällisen ja vedenalaisen maiseman. Veden alla meri- ja murtovesieliöt elävät samoilla alueilla makean veden lajien kanssa ja muodostavat Itämerelle tyypillisen ekosysteemin. Osa lajeista, kuten rakkolevä, eräät vesikasvit ja sinisimpukat, muodostavat avainlajien yhteisöjä, joista koko muu eliöyhteisö on riippuvainen. Itämeressä, erityisesti Suomen merialueilla, elää kuitenkin melko vähän lajeja. Siksi yhdenkin avainlajin häviäminen tai väheneminen voi vaikuttaa koko ekosysteemiin.

 

 

Hyväkuntoisia rakkoleviä. Rakkolevän päällä ei kasva rehevöitymisestä kertovia rihmaleviä. Kuva Metsähallitus 2009.

 

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta uhkaavat monet tekijät. Rehevöityminen, haitalliset aineet ja ilmastonmuutos vaikuttavat ekosysteemiin. Liikakalastus sekä vieraslajit voivat muuttaa ravintoverkon rakennetta. Rantojen ja satamien rakentaminen, merisoran otto ja ruoppaukset muokkaavat rantoja ja merenpohjaa peruuttamattomasti (Kuva). Uusiutuvan energian tuotanto vaatii tulevaisuudessa tuulipuistojen rakentamista myös merialueille. Merenkulun, veneilyn ja muun merialueella tapahtuvat toiminnan lisääntyminen on myös lisännyt vedenalaista melua. Sen vaikutuksista luontoon meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa.  

Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on koko ekosysteemin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Terve ekosysteemi nostaa merialueiden virkistyskäyttöarvoa ja elinvoimainen meriluonto antaa myös hyvät edellytykset saaristoalueiden elinkeinojen jatkumiselle ja kehittymiselle.

Meriluonnon suojelemiseksi tarvitaan merialueiden käytön ja luonnonarvojen viisasta yhteensovittamista – merialuesuunnittelua. Merialuesuunnittelua on kuitenkin mahdotonta edistää ilman luotettavaa tietoa meriluonnon monimuotoisuudesta.

Perämeren puhdasta hiekkarantaa. Kuva Essi Keskinen Metsähallitus 2011.

VELMUn tavoitteet

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Ohjelman päätavoite on edistää Itämeren lajien ja merialueiden suojelua ja tukea meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä.

VELMUssa kartoitetaan sekä meriluonnon elottomia (geologisia ja fysikaalis-kemiallisia) että elollisia ominaisuuksia (lajeja ja niiden muodostamia eliöyhteisöjä). Yhdessä ne muodostavat Itämerelle tyypillisiä, arvokkaita elinympäristöjä, luontotyyppejä ja vedenalaisia maisemakokonaisuuksia. Kartoituksia tehdään erityisesti merenpohjien elinympäristöjen ja niissä elävien vesikasvien ja makrolevien sekä selkärangattomien eläinten ja kalojen levinneisyyden selvittämiseksi.

VELMUn kartoituksilla pyritään löytämään lajistoltaan ja luontotyypeiltään arvokkaimmat alueet ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien esiintymispaikat. Arvokkaimmat alueet suojelemalla ja käyttöpaineita ohjaamalla voidaan turvata vedenalaisen monimuotoisuuden säilyminen.

VELMU toteuttaa Suomen Itämeren suojeluohjelmaa (2002), HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (2007), Suomen kansallista merenhoitosuunnitelmaa (EU:n meristrategiadirektiiviä, 2008) sekä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (2011). Suomi on myös sitoutunut noudattamaan useita EU-direktiivejä ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten luontodirektiivi, vesipuitedirektiivi, YVA-direktiivi, biodiversiteetisopimus sekä Ramsar-sopimus kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta. Niiden toimeenpanossa ja raportoinnissa voidaan hyödyntää VELMUn keräämiä tietoja (ks. taulukko VELMUn yhteiskunnallinen vaikuttavuus -sivulla).

Sukeltaja ja merisätkin (Ranunculus peltatus ssp. baudotii) Saaristomerellä. Kuva Metsähallitus 2007.

VELMU -esite

Lisätietoja:

VELMU -koordinaattori, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, puh. 040 5034848, (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)

Erikoistutkija Kirsi Kostamo, Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, puh. 0400 148656, (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)

Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, puh. 050 4638196, (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)

   

Sivun alkuun

28.6.2012 (Uppdaterad)
Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö
Kontakta den sidansvarige
Versioner
Engelsk version
Svensk version
Skriv ut
 
 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
 
Muualla verkossa
Itämeriportaali  (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö)
HELCOM (Itämeren suojelukomissio)
© Copyright Statens miljöförvaltning  | Om vår webbtjänst  | Ge respons | Kontaktinformation