Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
Julkaisu/esite
30.7.2002 (Julkaistu)
Länsi-Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö -sa... > SY571 Vesisammal- ja vesiperhosmenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

SY571 Vesisammal- ja vesiperhosmenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa

 

 

Kari-Matti Vuori, 2002.

Suomen ympäristö 571, Luonto ja luonnonvarat, 89 s.
Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa ISBN 952-11-1208-5.

Tiivistelmä

Jokiekosysteemeissä ympäristöolot vaihtelevat voimakkaasti sekä ajallisesti että paikallisesti. Tämä vaikeuttaa ihmistoiminnasta aiheutuvien ekologisten riskien arviointia ja seurantaa. Perinteiset vesi- ja sedimenttinäytteiden pitoisuusmittaukset eivät jokisysteemeissä riitä luonnehtimaan ympäristömyrkkyjen aiheuttamia riskejä. Haitta-aineiden havaitsemisen, seurannan ja ekologisten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan jokiluonnon tilaa kuvaavia biologisia mittareita.

Vesisammalet ja vesiperhoset ovat jokiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kannalta tärkeitä eliöitä. Niiden avulla voidaan monipuolisesti arvioida ympäristömyrkkyjen määrää, laatua ja vaikutuksia. Tässä raportissa esitetään Suomen jokivesistöissä kehitettyjä, Fontinalis-suvun sammalten sekä Arctopsychidae- ja Hydropsychidae-heimon vesiperhosten maasto- ja laboratoriotutkimuksiin perustuvia menetelmiä haitta-aineiden riskinarvioinnin ja seurannan tarpeisiin. Menetelmät perustuvat sekä haitallisten aineiden pitoisuuden mittauksiin sammalista ja vesiperhostoukista että altistumisen vaikutusten tutkimiseen maasto- ja laboratorio-oloissa. Haitallisten aineiden pitoisuustason kasvu lisää mm. toukkien morfologisten vaurioiden ja niiden kutomien pyyntiverkkojen rakennevirheiden määrää. Nämä yksilöiden terveydentilaa ilmentävät mittarit ovat herkkiä sekä hajakuormituksen aiheuttaman metallikuormituksen että jätevesien toksisten vaikutusten osoittajina.

Julkaisun ensimmäisessä osassa esitetään katsaus vesisammalten käytöstä metallikuormituksen arvioinnissa, alustava ehdotus Fontinalis-sammalten metallipitoisuuksien ympäristölaatunormeiksi sekä ohjeet maasto- ja laboratoriotutkimusten toteuttamiseksi. Toisessa osassa esitetään esimerkki sammalten siirtoistutukseen perustuvan menetelmän soveltamisesta Perhonjoella. Kolmas osa sisältää katsauksen Arctopsychidae- ja Hydropsychidae-heimon vesiperhosten käytöstä haitallisten aineiden ekologisten vaikutusten arvioinnissa sekä ohjeet maasto- ja laboratoriotutkimusten toteuttamiseksi.

Hinta

17 euroa. Julkaisua voi tilata Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kirjastosta, puh. (06) 367 5257.

 
Muualla palvelussamme
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot