Pohjavesitietojärjestelmä

Pohjavesitietojärjestelmä (POVET) kattaa ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta (n. 6 350 kpl) ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta (75 kpl) saatavat tiedot. Lisäksi järjestelmään tallennetaan tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä kaivoista ja lähteistä. POVET on osa ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmää (HERTTA), johon kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä.

Pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankinnallisen käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen pääluokkaan:

• I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
• II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
• III Muu pohjavesialue

Vuosina 1988-1996 tehdyn "Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus" -projektin tuloksia on pohjavesitutkimusten myötä täydennetty. Tällä hetkellä luokkaan I kuuluvia pohjavesialueita on noin 2220, luokkaan II kuuluvia 1600 ja luokkaan III kuuluvia 2 230 kappaletta. Myös jatkossa pohjavesitutkimukset tulevat täydentämään tietoja luokittelluista alueista ja III luokkaan kuuluvat alueet tulevat tulevaisuudessa siirtymään joko luokkiin I tai II. Mikäli alue tutkimuksissa havaitaan vedenhankintaan soveltumattomaksi, tullaan se siirtämään kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Pohjavesialueilta kootaan pohjaveden laatuun ja määrään liittyviä havaintotietoja sekä alueen tutkimuksiin, riskikohteisiin ja maankäyttöön liittyviä tietoja.

ELY-keskukset vastaavat kukin oman alueensa pohjavesialueiden valvonnasta, tutkimuksesta ja pohjavesialueita koskevan tiedon tuottamisesta. SYKE huolehtii valtakunnallisten yhteenvetotietojen tuottamisesta eri tahojen tarpeisiin. Erilaisista velvoitetarkkailuista (mm. vedenottamot, likaantumistapaukset) ympäristökeskuksille toimitettavien havaintotietojen viennistä tietojärjestelmään vastaavat alueelliset ympäristökeskukset. Pohjavesialueiden näytteenotto- ja havainnointiohjelmissa on suuria eroja ja osalla pohjavesialueita ei ole ohjelmaa lainkaan, josta johtuen havainnointikertojen vuosittainen määrä vaihtelee alueittain suuresti.

Pohjavesiasemaverkosto sisältää 75 pohjavesiasemaa 15 ELY-keskuksen alueella. SYKE hoitaa työn koordinoinnin, havaitsijat suorittavat rutiinimittaukset ja aluekeskusten hydrologisesta toiminnasta vastaavat henkilöt suorittavat erikoismittaukset, kunnossapidon ja asemien peruskorjaukset. Vesinäytteet haetaan  ELY-keskusten laboratorioiden toimesta.

Vesinäytteet otetaan pohjavesiputkista kuusi kertaa vuodessa, osasta lysimetrejä kuusi kertaa vuodessa ja lopuista kahdesti. Suotokouruista näytteet otetaan 6-8 kertaa vuodessa. Luminäyte otetaan kultakin asemalta kevättalvella.

Pohjavesipinnan korkeushavaintoja saadaan kullakin asemalla kymmeneltä pohjavesiputkelta kahden viikon välein, routaa ja lumen paksuutta mitataan talvikauden aikana myös kahden viikon välein. Limnikaivoista saadaan jatkuvaa pohjavedenpinnankorkeuden mittaustietoa ja noin kymmenen lysimetriä toimii ympäri vuoden. Loput lysimetrit toimivat vain kesäajan. Kahdeksalla pohjavesiasemalla mitataan maankosteutta neutronmittarilla keskimäärin kaksitoista kertaa vuodessa.

Lisätietoja

Pohjavesialueet
Johtava geologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus,
Vesikeskus, Vesivarayksikkö

Pohjavesiasemat
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus,
Vesikeskus, Sisävesiyksikkö

Geohydrologi Risto. P. Mäkinen, Suomen ympäristökeskus,
Vesikeskus, Sisävesiyksikkö