Naisjohtajien ympäristökokous käsitteli globalisaatiota ja köyhyyttä

Helsingissä on parhaillaan koolla 20 naisympäristöministeriä sekä yli 40 merkittävää ympäristöalan naisjohtajaa kansainvälisessä naisten ympäristökokouksessa. Kokouksen pääteemoina ovat globalisaatio ja köyhyys ympäristö- ja naisnäkökulmasta. Kokous jatkuu perjantai-iltaan saakka. Tarkoituksena on laatia toimenpide-ehdotuksia syyskuussa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa pidettävän YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen valmisteluihin. Huippukokouksen aiheet täsmentyvät kesään mennessä pidettyjen lukuisten valmistelukokousten jälkeen.

Naisjohtajien kokouksen puheenjohtaja on Suomen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi yhdessä eteläafrikkalaisen kollegansa Rejoice Mabudafhasin kanssa. Kokoukseen osallistuvat myös Iranin varapresidentti tohtori Massoumeh Ebtekar sekä Tasavallan Presidentti Tarja Halonen.

Naisjohtajat ovat aamupäivällä pohtineet globalisaation eli maapalloistumisen merkitystä ympäristölle ja kehitysmaille, erityisesti näiden maiden naisille. OECD:n ympäristöjohtaja Joke Waller-Hunter totesi puheenvuorossaan, että globalisaatio voi edistää kestävää kehitystä, jos tietyt ehdot täyttyvät. Edellytyksenä on, että kehitysmaita tuetaan saamaan hallintonsa kuntoon, ympäristö- ja sosiaalisia kysymyksiä hoidetaan yhteneväisen johdon mukaisesti, julkinen hallinto ja yksityinen sektori toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja kansalaisyhteiskuntaa tuetaan riittävästi. Uusista mahdollisuuksista Waller-Hunter otti esille Kioton pöytäkirjan uudet mekanismit. Näistä hän mainitsi erityisesti maailmanlaajuisten hiilidioksidimarkkinoiden avautumisen, kehitysmaissa toteutettavan ns. puhtaan kehityksen mekanismin ja päästöjen vähentämisessä ns. nieluina käytettävän maatalousmaan merkityksen.

EU:n komission ympäristöasioista vastaava komissaari Margot Wallström korosti Riossa kymmenen vuotta sitten sovitun Agenda 21:n merkitystä ja sen toistaiseksi riittämättömästi edistyneen toimeenpanon kiireellisyyttä. Hänen mukaansa naiset ovat avainasemassa Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen tulosten onnistumisessa. Johannesburgin huippukokouksen olisi Wallströmin mukaan toimittava "herätyskellona" koko maailmalle jo sovittujen ympäristötavoitteiden toimeenpanemiseksi. Maailman johtajien olisi syyskuun kokouksessaan paneuduttava erityisesti energia- ja vesikysymyksiin (mm. vesivarojen riittävyys, energiavarojen riittävyys ja turvallisuus), terveyteen, erityisesti lasten terveyden parantamiseen kehitysmaissa sekä Afrikan ongelmien parantamiseen (ns. Afrikka-aloite).

Luonnonvarojen nykyistä oikeudenmukaisemmasta hyödyntämisestä alusti johtaja Vandana Shiva intialaisesta tieteen, teknologian ja ekologian tutkimussäätiöstä. Hänen mukaansa luonnon monimuotoisuus on kaiken inhimillisen hyvinvoinnin perusta. Biodiversiteetin väheneminen on paitsi ympäristö- myös taloudellinen ja poliittinen ongelma, sillä se on yksi suurimmista köyhyyttä, sosiaalista epätasa-arvoisuutta ja väkivaltaa lisäävistä tekijöistä erityisesti kehitysmaissa.

Kokous jatkuu iltapäivällä uusilla aiheilla. Pääteemana on köyhyys, joka yhdessä väestöräjähdyksen kanssa on merkittävimpiä syitä kehitysmaiden ympäristöongelmiin. Iltapäivän alustajia ovat Iranin varapresidentti Massoumeh Ebtekar, johtaja Kristalina Georgieva Maailmanpankin ympäristöosastolta sekä ympäristö- ja luonnonvaraministeri Ana Maria Majano El Salvadorista. Aiheina ovat naisten oikeudet luonnonvaroihin, kuinka köyhät saataisiin paremmin osallistumaan ympäristön kestävään käyttöön sekä sosiaalinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo ympäristöalalla.

Ympäristöministeriön emännöimä kokous (Meeting of Women Leaders on the Environment) on järjestetty Harvardin yliopiston yhteydessä toimivan naisjärjestön Council of Women World Leaders sekä Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa.