SY194 Orgaanisten jäteaineiden vaikutukset maaperän mikrobistoon ja kasvien typensaantiin

Marina Niemi, Airi Kulmala, Pekka Vanhala, Ulla Kulokoski ja Martti Esala, 1998

Suomen ympäristö 194, ympäristönsuojelu, 62 s.
URN:ISBN:9521102608 Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa ISBN 952-11-0260-8

Tiivistelmä

Orgaanisia jäteaineita käytetään tulevaisuudessa kasvintuotannossa nykyistä enemmän, ja niissä olevat ravinteet tulee saada tehokkaaseen käyttöön ilman ympäristöhaittoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mm. 15N-menetelmien avulla, miten erilaiset orgaaniset aineet toimivat kasvien typenlähteenä.

Orgaanisen aineksen lisääminen maahan vilkastutti orgaanisessa muodossa olevien ravinteiden mineralisaatiosta vastaavan mikrobiston toimintaa ja lisäsi sen toiminnallista monimuotoisuutta. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä köyhempi oli maa. Tutkittujen orgaanisten ainesten mikrobiaktiivisuutta lisäävä paremmuusjärjestys oli: biokomposti=puhdistamoliete

Runsaasti liukoista hiiltä sisältävät orgaaniset ainekset yhdessä mineraalitypen kanssa näyttivät kosteassa maassa lisäävän denitrifikaation riskiä eli aikaansaavan kasvien ja ympäristön kannalta epäedullisia kaasumaisia typpihäviöitä. Kuivemmissa olosuhteissa olivat typen häviöt kaikilla tutkituilla jäteaineilla hyvin vähäisiä, ja maassa olevan mineraalitypen määrä kasvoi kokeen aikana. Kasvien kannalta oleellisen typen nettomineralisaation osalta aineiden paremmuusjärjestys oli: biokomposti

Astiakokeessa rypsirouhe ja kananlanta yhdessä mineraalitypen kanssa antoivat suunnilleen yhtä hyvän raiheinäsadon, ja typen vapautumisen dynamiikka oli melko samanlainen molemmilla aineilla. Rypsinoljella taas sato oli heikko mineraalitypen voimakkaan pidättymisen takia. Raiheinä käytti kaksi kertaa tehokkaammin mineraalityppeä kuin rypsirouheen ja kananlannan sisältämää orgaanista typpeä. Mitä korkeampi orgaanisen aineksen hiili/typpi-suhde oli, sitä heikompi oli typen hyväksikäyttöaste.