Hydrologinen kuukausitiedote toukokuu 2004
Sateet nostivat vedenpintoja Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa
Toukokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin, mutta keskilämpötilaltaan kuu oli melko tavanomainen loppukuun viileyden vuoksi. Toukokuun sadanta oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi. Runsaat sateet nostivat vedenkorkeuksia ja virtaamia ajankohtaan
nähden korkeiksi Pohjanmaalla sekä Itä-Suomessa. Pohjaveden pinta laski toukokuussa maan etelä- ja länsiosassa ja kääntyi myös laskuun kuun lopulla maan itäosassa. Järvien jäät lähtivät viikon-pari tavanomaista aiemmin. Sadanta
Toukokuussa satoi selvästi tavanomaista enemmän lähes koko maassa. Seinäjoki-Joensuu –linjan pohjoispuolella, noin Oulun korkeudelle saakka satoi hyvin runsaasti, monin paikoin yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Maan eteläosassa satoi
pääosin 30-60 mm, maan keski- ja pohjoisosan sateisimmilla alueilla pääosin 60-110 mm. Lapissa satoi yleisesti 40-60 mm. Lumipeite
Vielä toukokuun alussa lunta oli noin Savonlinna-Oulu -linjan pohjoispuolella. Toukokuun alkupuolen helteet sulattivat lumet ennätysvauhdilla, noin viikossa. Lapissa satoi vielä tämän jälkeen paikoin uutta lunta. Vedenkorkeus ja virtaama
Kuun alussa nopea lumien sulaminen nosti vedenkorkeuksia ja virtaamia hyvin nopeasti Lapin joissa. Virtaamahuiput ajoittuvat tavanomaista aiemmaksi, mutta jäivät kuitenkin pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Kuun lopulla runsaat sateet nostivat
vedenkorkeuksia ja virtaamia ajankohtaan nähden korkeiksi Pohjanmaalla, paikoin suuremmiksi kuin huhtikuiset lumen sulamisesta aiheutuneet maksimit. Kuun lopussa vedenpinnat olivat keskimääräistä ylempänä Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Itä-Suomen
pohjoisosassa. Maan lounaisosan järvissä vettä oli selvästi keskiarvoa vähemmän. Suuressa osassa Lappia vedenpinnat olivat keskimääräistä tasoaan alempana. Myös etelä- ja lounaisrannikon joissa vettä virtasi selvästi tavallista vähemmän.
Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +31 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +3, Saimaan +13, Keiteleen -5, Päijänteen +3, Säkylän Pyhäjärven -13, Längelmäveden -24, Näsijärven -7, Lappajärven +19, Lammasjärven +32, Oulujärven +29, Lokan -100
ja Inarin pinta +19 cm. Toukokuussa vettä virtasi Pielisjoessa 111 % kauden 1971-2000 keskiarvosta, Vuoksessa 97, Kymijoessa 78, Paimionjoessa 23, Kokemäenjoessa 42, Kalajoessa 74, Oulujoessa 127, Iijoessa 69, Kemijoessa 80 ja Tornionjoessa 97 %. Haihdunta
Alkukuun helteiden aikaan haihdunta maa-alueilta oli tavallista voimakkaampaa, kun taas viileän ja sateisen loppukuun aikana haihtui sekä maasta että vesistöistä keskimääräistä vähemmän. Maa-alueilta haihtui toukokuussa vesistömallilaskennan mukaan
etelä- ja keskiosassa maata noin 50-70 mm ja Lapissa noin 20-50 mm. Maaperä oli melko kuivaa maan etelä- ja lounaisosassa. Pohjavesi ja routa
Pohjaveden pinta jatkoi jo huhtikuussa alkanutta laskuaan maan etelä- ja länsiosan moreenimailla. Itä-Suomessa pohjavesi lähti pienoiseen laskuun kuun lopulla. Oulun ja Lapin läänissä pohjavesi oli vielä nousussa. Toukokuun puolivälissä
moreenimuodostumien pohjaveden pinta oli monin paikoin 10-30 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Itä-Suomessa pohjaveden pinta oli 10-20 cm keskimääräisen yläpuolella. Suurissa pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinta pysytteli yhä tavanomaista alempana
lähes koko maassa.
Toukokuun loppuessa routaa oli enää vain Lapissa. Jää
Maan eteläosasta jäät lähtivät jo huhtikuun lopulla, keskiosasta toukokuun alun helteiden myötä. Pohjois-Suomen järvistä jäät lähtivät toukokuun puolen välin jälkeen. Jäät lähtivät maan etelä- ja keskiosassa noin viikon etuajassa, pohjoisessa jopa pari
viikkoa tavallista aiemmin. Kilpisjärvi oli kuun loppuessa vielä jäiden peitossa. Pintaveden lämpötila
Kuun alkupuolen helteiden myötä maan eteläosassa järvien pintaveden lämpötila nousi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeaksi, paikoin jopa 15-16 asteeseen. Sään viilettyä vedet viilenivät nopeasti ajankohdalle tyypillisiksi. Kuun lopussa
pintaveden lämpötila oli maan eteläosassa 9-14 astetta, keskiosassa 8-10 astetta ja Lapissa 6-9 astetta, Käsivartta lukuun ottamatta. Graafit ja taulukot
|