Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
Julkaisu/esite
Uudenmaan ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö -sa... > SY408 Suolilevän in situ -kasvatusmenetelmä ravinnekuormitettujen alueiden seurantaan
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

SY408 Suolilevän in situ -kasvatusmenetelmä ravinnekuormitettujen alueiden seurantaan

Marjo Myllyniemi ja Annamaija Lehvo 2000

Suomen ympäristö 408, ympäristönsuojelu, 55 s., ISBN 952-11-0723-5 (nid.), ISSN 1238-7312, hinta 11,10 euroa (sis. alv:n 8 % =0,82 euroa)

Tiivistelmä

Työn tarkoituksena oli kehittää yksinkertainen ja kustannuksiltaan edullinen biologinen menetelmä ravinnekuormitettujen rannikkoalueiden seurantaan. 

Kehitetty menetelmä perustuu suolilevän (Enteromorpha intestinalis) in situ -kasvatukseen. Suolilevät ottavat nopeasti veteen tulevat ravinnelisäykset käyttöön ja lisäys näkyy joko heti kasvuna tai solukon ravinnepitoisuuksien kasvuna. Levän kasvu ja solukon ravinnepitoisuudet heijastavat levien kasvuolosuhteissa tapahtuvia muutoksia pitemmällä aikavälillä kuin veden ravinteet. Suolilevä on kosmopoliitti laji ja sitä on helppo käsitellä. 

Kasvatuskokeita tehtiin kesien 1997 ja 1998 aikana ravinnekuormitetuilla ja kuormittamattomilla paikoilla. Kasvatuksen jälkeen suolilevistä määritettiin kasvu sekä solukon typpi- ja fosforipitoisuus. Lisäksi määritettiin useita ympäristömuuttujia. Kuormittajina kokeissa olivat yhdyskuntajätevedet Espoon ulkosaaristossa ja kalankasvatuslaitokset Sipoon, Pellingin ja Loviisan saaristossa.

Kasvu oli helppo määrittää ja typpikuormitus lisäsi selvästi kasvua. Kuormitus näkyi myös levän typpipitoisuudessa (N %) ja N:P-suhteessa. Typpikuormitetuilla alueilla levän typpipitoisuus on kasvuakin herkempi muuttuja. Menetelmää voidaan käyttää biologisena mittarina muiden menetelmien rinnalla. Se soveltuu hyvin selkeiden pistekuormittajien seurantaan. Tutkimusalueelta on tärkeää tuntea etukäteen alueen muut kuormittajat ja veden virtaukset. Menetelmän etuja ovat mm. mahdollisuus käyttää sitä sellaisillakin paikoilla, joilla makroleviä ei kasva. Koska suolilevää kasvaa koko Itämeren alueella, siitä voitaisiin saada yhtenäinen indikaattori ravinnekuormituksen vaikutusten arviointiin.

 

 
Muualla palvelussamme

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot