Ympäristön kemikalisoituminen

Paljon kemikaaleja

Maailmassa on tällä hetkellä käytössä noin 100 000 kemikaalia. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 valmistetta, jotka sisältävät vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Nämä valmisteet sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua eri ainetta. Ihmistoiminta on lisännyt myös haitallisten raskasmetallien kuormitusta luontoon.

Kemikaalien käytöstä aiheutuvat päästöt kohdistuvat kemikaalin ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja käyttötavasta riippuen joko suoraan luontoon, kaupunkiympäristöön, työympäristöön tai kotitalouksiin. Ympäristöhallinnon vastuulla on valvoa ja arvioida ekosysteemin altistumista kemikaaleille ja raskasmetalleille.

Pitoisuudet ympäristössä tunnetaan huonosti

Pitoisuusmittauksiin perustuvaa kuormitustietoa on olemassa vain hyvin harvoista aineista ja näidenkin osalta vain suurimmista pistemäisistä päästölähteistä, kuten teollisuuslaitoksista.

Useimmiten ei kuitenkaan tiedetä, mitä kemikaaleja pistekuormittajan päästöt kokonaisuudessaan sisältävät. Osaa ainekuormituksesta ei edes mitata alhaisten pitoisuuksien vuoksi.

Esimerkiksi kunnalliset jätevedenpuhdistamot mittaavat puhdistetusta jätevedestä ja lietteestä ainoastaan rehevöitymiseen liittyviä muuttujia sekä lietteen raskasmetallipitoisuuksia. Kuitenkin kunnalliseen viemäriin tulee runsaasti erilaisia kemikaaleja esimerkiksi kotitalouksista ja yleiseen viemäriin jätevetensä johtavilta pk-yrityksiltä.

Tällä hetkellä piste- ja hajakuormitusta arvioidaan useimmille kemikaaleille laskennallisesti. Arvioiden tueksi tarvitaan myös ympäristöstä mitattua pitoisuustietoa.

Haitallisten aineiden seuranta tehostuu

EU-säädökset ja kansainväliset sopimukset edellyttävät Suomelta nykyistä huomattavasti laajempaa haitallisten aineiden ympäristöpitoisuuksien seurantaa. Vuoden 2003 alussa käynnistynyt valtakunnallinen kartoitusprojekti tuottaa suuren määrän uutta tietoa vesipuitedirektiivin haitallisten aineiden ympäristöpitoisuuksista Suomen vesistöissä. Haitallisten aineiden seurantaa ollaan tehostamassa laajemminkin vuonna 2002 käynnistyneen HAASTE-hankkeen myötä.

Radioaktiivisten aineiden seuranta kuuluu Säteilyturvakeskuksen toimialaan.