Kalankasvatuksen ympäristönsuojelu

Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista merkittävin on vesistökuormitus. Kalankasvatuksen osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta on melko vähäinen, mutta se saattaa rehevöittää vesistöjä paikallisesti.

Kalankasvatuksen aiheuttama vesistökuormitus on pääosin peräisin kaloille syötetystä rehusta. Kalaan on arvioitu sitoutuvan noin kolmannes rehun sisältämistä ravinteista. Kalaan sitoutumaton osa ravinteista joutuu vesistöön kalojen ulosteina ja eritteinä. Kalankasvatuksen  vesistökuormituksen suuruuteen vaikuttaa käytetty rehumäärä (rehukerroin = rehumäärä kg / kalan lisäkasvu kg), rehun ravinnepitoisuudet ja lietteen poiston / vesiensuojelun tehokkuus.

Keski-Suomen kalalaitosten fosforikuormitus on selvästi laskenut 1980-luvun alkupuolelta. Nykyisin sama lisäkasvu aiheuttaa yli 2,5 kertaa pienemmän fosforikuormituksen kuin 30 vuotta sitten. Kuormituksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet rehukertoimen ja rehun fosforipitoisuuden pieneneminen sekä lietteenpoiston tehostuminen erityisesti pienpoikaslaitoksilla, joissa on itsepuhdistuvat altaat.

Kalankasvatuslaitos, joka käyttää vuodessa rehua vähintään 2000 kg tai jonka lisäkasvu on vähintään 2000 kg vuodessa tai kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä, joutuu hakemaan toiminnalleen ympäristöluvan. Ympäristöluvan käsittelee Länsi- ja Sisä-Suomen AVI (aluehallintovirasto).

Lisätietoja:

Ympäristöinsinööri Ansa Selänne, puh. 040 508 9126
Tarkastaja Raija Rekonen, puh. 040 761 6284
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi