Maaseudun ympäristönsuojelu

Ympäristölainsäädäntö ohjaa

	Saramojoki. Kuva: Petri Kurki

Maaseudun ympäristönsuojelutehtäviin sisältyvät mm. maa- ja metsätalouden, turvetuotannon sekä haja-asutuksen ympäristönsuojeluasiat. ELY-keskus neuvoo ja ohjaa sekä valvoo ympäristölainsäädännön toteutumista maakunnassa.

Toimintaa ohjaavat erityisesti ympäristönsuojelulaki, vesilaki, jätelaki sekä asetukset maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus) ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisia toimintoja maaseudulla ovat mm. turvetuotanto, kalankasvatus ja suuret eläinsuojat.

Valvonnan keinoja ovat mm. lupien valvonta ja erilaiset lausuntomenettelyt. ELY-keskus valvoo 60 eläinsuojan, 15 turvetuotantoalueen ja 9 kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan noudattamista. Lisäksi vuosittain tarkastetaan esimerkiksi noin 100 metsäojitus- ja metsätiesuunnitelmaa, joista annetaan lausunto toiminnanharjoittajalle.

ELY-keskus pyrkii edistämään ympäristönsuojelua monin tavoin, mm. lausuntomenettelyin, antamalla asiantuntija-apua sekä osallistumalla koulutus- ja kehittämistoimintaan.

Ympäristönsuojelun edistämishankkeita

Maataloudessa vesiensuojelun tarve on erityisen suuri voimaperäisimmin viljellyillä alueilla vesistöjen varsilla. Näillä alueilla tarvittaisiin nykyistä enemmän suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja kosteikkoja valumavesien sisältämien ravinteiden pidättämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pohjois-Karjalaan on laadittu useita suojavyöhykkeiden sekä monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmia, joiden avulla pyritään lisäämään viljelijöiden kiinnostusta suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen sekä hyödyntämään niihin tarkoitettuja maatalouden ympäristötukijärjestelmän rahoitusmahdollisuuksia.

Parhaillaan on käynnistymässä Itä-Suomen alueen yhteinen EU:n maatalousrahaston Ravinnehävikit euroiksi (RAE) -neuvontahanke maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Hankkeen toteuttaa Pohjois-Karjalassa ProAgria Pohjois-Karjala.

Maitotilojen pesuvesien käsittelyn tehostamiseksi Järvi-Suomen Salaojakeskus toteutti v. 2000-2003 kehittämishankkeen, jolla parannettiin yhteensä 100 maitotilan jätevesien käsittelyn tasoa. LokaPuts-hankkeessa (v. 2003-2007) tavoitteena oli edistää ja kehittää haja-asutusalueilla sijaitsevien asuinkiinteistöjen jätevesien käsittelyä. Työ jatkuu Hajajätevesihuolto -hankkeessa (2008-2011), jossa tarkoituksena on lisäksi edistää maaseudun yritysten jätevesien käsittelyä.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi laadittiin vuosina 2003-2006 LUMO-yleissuunnitelmat Kiteenlahden maisema-alueelle sekä 2004 Nurmeksen ja Valtimon, Polvijärven ja Joensuun Kiihtelysvaaran sekä Tohmajärven Värtsilän alueen arvokkaille maisema-alueille. Tavoitteena on lisätä mm. perinnebiotooppien hoitoa Pohjois-Karjalassa.

Vuodesta 2007 lähtien on kartoitettu LUMO-kohteiden lisäksi kosteikkojen rakentamiseen soveltuvia paikkoja mm. Tohmajärven valuma-alueella, Taipaleenjoen ja Sysmänjoen sekä Viinijärven alueilla ja Valtimonjoen valuma-alueella.

Metsäkeskus Pohjois-Karjala toteuttaa metsätalouden tehostettua vesiensuojelua valuma-aluekohtaisilla luonnonhoitohankkeilla. Tavoitteena on vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja kiintoaineksen kulkeutumista vesistöihin. Kunnostushankkeita on toteutettu tai käynnissä mm. Ätäsköjärven, Karjalan Pyhäjärven, Onkamojärven ja Puruveden valuma-alueilla.