Vesien tila
Ajankohtaista
| |
 |
| |
© Marja Pylvänäinen
|
Vesien tilaa seurataan jatkuvasti ympäristöhallinnon seurannoilla ja vesistöjen velvoitetarkkailulla. Ympäristöhallinnon seurannat ja toiminnanharjoittajien kustantamat velvoitetarkkailut kattavat jokien, järvien ja merialueen tilan seurannan.
Ympäristöhallinnon seurannoissa ja velvoitetarkkailussa on yhteensä tuhansia havaintopaikkoja. Vedenlaadun seurannan havaintotiheydet ja analysoitavat muuttujat vaihtelevat selvitettävän ongelman mukaan. Biologista seurantaa on lisätty ja lisätään edelleen tulevina vuosina. Tärkeimmät biologisen seurannan muuttujaryhmät ovat kasviplankton, pohjaeläimet, piilevät, vesikasvit sekä kalat. Kalojen seurannasta vastaa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset.
Ympäristöhallinnon seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ylläpitämään valtakunnalliseen HERTTA-tietojärjestelmään, jossa on tietoja 1960-luvulta alkaen. HERTTAsta on avattu myös internetpalvelu OIVA.
Seurannan tuloksia on käytetty erittäin laajasti hyväksi mm. jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokituksessa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2008. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä. Luokiteltavan vesimuodostuman (joki, järvi, rannikkovesi tai näiden osa) planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole vaikuttanut eliöstöön. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon biologisten tekijöiden lisäksi myös veden fysikaaliset ja kemialliset laatutekijät.
Aiempina vuosina pintavedet luokiteltiin yleisen käyttökelpoisuuden mukaan ja pääpaino oli veden käyttökelpoisuudessa ihmiselle. Käyttökelpoisuusluokitus perustuu vedenlaatutekijöihin, mutta ottaa myös huomioon esim. leväkukinnat.
|