Rakennusperintö ja kulttuuriympäristöt

Pohjoissavolainen asutus on hakeutunut vesistöjen äärelle jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Alueemme kaupungeille ja kylille onkin leimallista vesistö osana kaupunki- ja kyläkuvaa. Pohjois-Savossa ei koillisia ja luoteisia raja-alueita lukuun ottamatta ole kovin suuria yhtenäisiä karuja alueita tai suoseutuja, joten asutus on jakautunut tasaisesti yli koko maakunnan. Nykyinen muuttoliike maaseudulta ja pienistä kaupungeista kohti kasvukeskuksia ja Etelä-Suomea näkyy myös kulttuuriympäristössä. Rakennuksia jää tyhjilleen kaikkialla, yhtä hyvin kaupunkien keskustoissa kuin maaseudullakin.

Rakentaminen on keskittynyt valtatie 5:n kummallekin puolelle nauhamaiseksi rakenteeksi läpi maakunnan. Rakennuskantamme on varsin nuorta kuten Suomessa yleensäkin. Suomi onkin nuoren rakennusperinnön maa. Rakennuksistamme suurin osa on rakennettu 1970-luvulla, ennen vuotta 1930 rakennettuja rakennuksia on vain muutama prosentti kaikista rakennuksista.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue osallistuu maakunnan rakennusperinnnön ja kulttuuriympäristön vaalimiseen muun muassa kaavaohjauksen ja rakennussuojelulain keinoin. Tämän lisäksi myönnämme vuosittain avustuksia rakennusperinnön hoitoon.