Talous- ja juomavesi

Suomen vesivarat ovat runsaat ja kansainvälisesti korkealuokkaiset. Vesi ei kuitenkaan ole Suomessakaan itsestään selvyys. Kuivan kesän tai syksyn vuoksi saattavat  tuhannet kaivot kuivua, josta aiheutuu ongelmia etenkin haja-asutusalueella. Maailmalla vesiongelman mittasuhteet kasvavat: kolmasosa maailman väestöstä elää alueilla, joilla on pulaa talousvedestä.

Yhdyskuntien vedenhankinta

Yhdyskuntien vedenhankinta palvelee useita tarpeita ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Tärkeimpänä on tietenkin turvata moitteeton talousvesi kotitalouksille juotavaksi, ruoanlaittoon ja pesuun. Lisäksi teollisuus tarvitsee vettä useaan tarkoitukseen: tuotteiden valmistukseen, pesuihin, puhdistukseen ja jäähdytykseen. Vettä on myös oltava riittävästi tulipalojen sammuttamiseksi. Kasteluun ja katujen pesuun käytetään myös usein kunnallisten vesilaitosten jakamaa vettä.

Tänään Pohjois-Savossa 233 tuhatta asukasta on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Noin 14 tuhatta asukasta on vielä omien tai muutaman naapurin yhteisten kaivojen varassa. Yli 50 asukasta palvelevia vedenottamoita on lähes 120. Näistä n. 50 on pieniä pohjaveden ottamoita, joissa vettä ei käsitellä suodatusta kummemmin.

Veden ns. ominaiskulutus on ollut laskussa. Pohjois-Savossa se oli vuosina 2000 ja 2001 225 l/asukas/vrk, vuonna 2010 vastaava luku oli 219 l/asukas/vrk. Pohjois-Savossa kotitalouksien osuus tästä v. 2010 oli 56 %. Suurimmillaan ominaiskulutus oli 340 l/asukas vuorokaudessa vuonna 1972.

Pohjois-Savossa talousvetenä pohjavesi

Suomen mittakaavan mukaan Pohjois-Savon pohjavesivarat eivät ole mitenkään poikkeuksellisen runsaat, mutta vuoden 2000 alusta alueen kaikki vesihuoltolaitokset käyttävät raakavetenä talousveden valmistukseen pohjavettä.

Pohjois-Savossa vesilaitosten verkostoon pumppaamasta vedestä oli pohjaveden osuus noin 18 % 1970-luvun alussa. Tultaessa 1980-luvun loppupuolelle tapahtui pohjaveden käyttöönotossa voimakas hyppäys, jolloin pohjaveden osuus oli lähes 80 % talousvedeksi pumpatusta vedestä. Pohjaveden hyödyntäminen jatkui intensiivisesti vielä 1990-luvullakin, jonka puolessa välissä pohjaveden osuus oli noussut jo 92 %:iin.