Ympäristön seuranta ja hankkeet

	Piilevätutkimusta Simojoella Kuva: Aarno Torvinen

Lapin ELY-keskuksen ympäristön tilan seurannan lähtökohta on alueen pohjoinen sijainti ja sen asettamat vaatimukset. Toiminta-alue kattaa Suomen arktisen alueen. Luonnon olosuhteet, kuten valon ja vuodenaikojen voimakkaat vaihtelut, kylmyys sekä pitkä lumi- ja jääpeitteinen aika yhdessä laajan ja paikoin tiettömän alueen kanssa edellyttävät seurantatoiminnan sopeuttamista olosuhteisiin. Lapin ELY-keskuksella on pitkät perinteet ja vahva osaaminen erityisesti vesistöseurannassa.

Ympäristön tilan seurannalla selvitetään ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja arvioidaan muutosten suuntaa ja vaikutuksia. Seurannasta saadaan viitteitä myös maapallon laajuisesta kehityksestä. Esimerkiksi suurin osa arktisilla alueilla havaittavista ympäristömyrkyistä kaukokulkeutuu alueelle ilman, jokien ja merivirtojen mukana eteläisemmiltä alueilta. Myös ilmastonmuutoksen tiedetään etenevän arktisella alueella muita alueilta nopeammin, ja alueen lämpenemisellä on puolestaan maailman laajuiset vaikutukset.

Vesistöjen tilan seuranta perustuu ympäristöhallinnon yhteiseen seurantaohjelmaan. Jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa arvioidaan nykyään entistä monipuolisemmin. Biologisten seurantojen osuus on lisääntynyt fysikaalis-kemiallisten seurantojen rinnalla. Biologisia seurattavia muuttujia ovat jokivesissä kivien pinnoilla kasvavat piilevät, pohjaeläimet ja kalat sekä järvissä kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat.

Ympäristön tilan seurantaan liittyvää yhteistyötä tehdään ympäristöhallinnon ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Tärkeimpiä ulkopuolisia kumppaneita ovat Metla, RKTL, GTK, STUK, Metsähallitus sekä yliopistot ja niiden tutkimusasemat. ELY-keskuksen toiminnassa painottuu yhteistyö myös kolmen naapurimaan Norjan, Venäjän ja Ruotsin kanssa. 

Suomen Lappi kuuluu Arktisen neuvoston AMAP-ohjelman (Arctic Monitoring and Assessment Progamme) avainalueeseen yhdessä Kuolan niemimaan ja Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden kanssa. Alueen neljällä naapurimaalla on yhteisiä vesistöjä ja vesistöalueita, joiden tilasta saadaan luotettavaa tietoa yhteistyöllä ja yhteisten raportointien kautta.

Vuodesta 2007 Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueella toteutetaan kolmen maan yhteinen ympäristönseurantaohjelma. Suurin alueen ympäristön tilaan vaikuttava tekijä on Petšenganikelin teollisuus. Pasvik-ohjelma sisältää ilmanlaadun ja kuormittavan laskeuman, maaekosysteemien sekä vedenlaadun ja vesiekosysteemien seurantaa. Sen avulla pystytään paremmin ottamaan huomioon alueelle luonteenomaiset tekijät kuten Petšenganikelin päästömäärien muutokset ja niistä johtuva kuormitustason vaihtelevuus. Tarkempaa tietoa yhtenäistetystä seurannasta sekä raja-alueen ympäristön tilasta on Pasvik-ohjelman sivustossa. 

Ympäristön tilan seurantatuloksia käytetään etenkin ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä vesienhoidon suunnitteluun liittyvissä tehtävissä ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tulokset päivitetään valtakunnallisiin rekistereihin. Seurantatuloksia käytetään ja julkaistaan hankekohtaisissa raporteissa ja lausunnoissa sekä laajempien kansallisten ja kansainvälisten ympäristön tilan arviointien perustana.