Ympäristöongelmien arvottamiskysely
- Ilmastonmuutos syrjäytti vesistöjen rehevöitymisen
Uudenmaan ympäristökeskus kysyi alueen toimijoilta käsityksiä ympäristöongelmista. Kyselyllä kartoitettiin, miten merkittävinä erilaiset ympäristöongelmat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla nähdään ja millaiseen keskinäiseen järjestykseen ongelmat asettuvat. Kysely oli osa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöohjelman valmistelua.
Kysely tehtiin Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn mallin pohjalta. Tehtävänä oli asettaa tärkeysjärjestykseen 17 ympäristöongelmaa sen mukaan, miten merkittäviksi vastaaja ne arvioi. Kyselyyn vastasi 128 henkilöä. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan toimialue, jolle vastaajan organisaation toiminta painottuu. Vaihtoehtoina olivat pääkaupunkiseutu, muu kuin pääkaupunkiseutu ja koko Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialue (Uusimaa ja Itä-Uusimaa).
Kyselyyn tulee suhtautua viitteellisenä ja tarkastella sen tuloksia kriittisesti. Vastauksissa painottuivat isot ympäristöongelmat. Jotkut tärkeät ongelmat, kuten virkistysmahdollisuuksien ja viihtyvyyden heikkeneminen, painottuivat tuloksissa vähemmän.
Ympäristöongelmien painoarvot
|
  |
|
|
|
Kuvaa napsauttamalla näet kaavion isompana.
|
|
Globaalit ympäristöongelmat koetaan entistä merkittävämmiksi: kaikkien vastaajien mielestä tärkein ympäristöongelma oli ilmastonmuutos. Pääkaupunkiseudulla toimivat vastaajat arvottivat ilmastonmuutoksen vielä tärkeämmäksi kuin muut uusmaalaiset. Edellistä ympäristöohjelmaa valmisteltaessa 1990-luvun puolivälissä suurimmaksi ympäristöongelmaksi koettiin vielä vesistöjen huono tila, nyt vesistöjen rehevöityminen arvioitiin toiseksi pahimmaksi ongelmaksi. Maaperän ja pohjavesien paikallinen pilaantuminen arvotettiin kolmanneksi vakavimmaksi ongelmaksi ja on lähes tasoissa vesistöjen rehevöitymisen kanssa.
Ympäristöongelmien painoarvot vastaajien toimialueen mukaan
|
 |
|
|
|
Kuvaa napsauttamalla näet kaavion isompana.
|
|
Maankäytön paineet korostuvat vastauksissa
Uudellamaalla erityisesti liikenteen ja rakentamisen paineen vaikutukset korostuivat. Vastaajat olivat huolissaan luonnon pirstoutumisesta ja sen aiheuttamista ongelmista, ja maankäytöstä johtuva luonnon monimuotoisuuden väheneminen arvotettiin neljänneksi merkittävimmäksi ympäristöongelmaksi. Pääkaupunkiseudun toimijat kokivat ongelman vielä varteenotettavammaksi kuin muut. Suurimmat maankäytön liittyvät muutokset keskittyvätkin juuri pääkaupunkiseudulle, jossa myös asumistiheys on muuta Uuttamaata suurempi.
Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä seurasivat paikallinen ilman laadun heikkeneminen, kemikalisoituminen, yhdyskuntarakenteen hajoaminen sekä melu. Ongelmista pienimmiksi koettiin happamoituminen ja haju.
Paikallinen ilman laadun heikkeneminen korostui pääkaupunkiseudun toimijoiden vastauksissa. Pelkästään pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat kokivat maiseman ja kulttuuriympäristön heikkenemisen pienemmäksi ongelmaksi kuin muut vastaajat. Vesistöjen rehevöitymistä ja vesistöjen happivajausta ei pidetty niin merkittävinä ongelmana pääkaupunkiseudulla kuin muualla Uudellamaalla.
Vastaajilla oli mahdollisuus nimetä tärkeiksi kokemiaan ympäristöongelmia. Esiin nousivat mm. tulokaslajit, ympäristöopetuksen ja ympäristövastuun vähäisyys sekä ihmisen terveyteen vaikuttavat ympäristöasiat. Alueellisia eroja etelärannikolla
Alueelliset ympäristökeskukset Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa ovat toteuttaneet saman kyselyn alueillaan. Melu ja paikallinen ilman laadun heikkeneminen koettiin Uudellamaalla huomattavasti keskeisemmäksi ongelmaksi kuin Lounais-Suomessa. Melu sijoittui Uudellamaalla seitsemänneksi, kun Lounais-Suomessa se oli viidentoista. Vastaavasti ilmanlaatu oli Uudellamaalla viides ja Lounais-Suomessa kymmenes.
Lounais-Suomessa vesistöihin liittyvät ongelmat korostuivat Uuttamaata enemmän. Vesistöjen happivajaus arvioitiin Lounais-Suomessa sijalle seitsemän ja rehevöityminen koettiin tärkeimmäksi ongelmaksi. Uudellamaalla vesistöjen happivajaus arvotettiin vasta sijalle kymmenen ja ilmastonmuutos ohitti vesistöjen rehevöitymisen, joka oli toisena. Kyselyn toteuttamisesta
Kysely lähetettiin yhteensä 425 henkilölle, jotka edustivat mm. kuntia, elinkeinoelämää, viranomaisia sekä ympäristöjärjestöjä. Myös Uudenmaan ympäristökeskuksen henkilökunnalla oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Tehtävänä oli asettaa tärkeysjärjestykseen 17 ennalta määritettyä ympäristöongelmaa sen mukaan, kuinka merkittäviksi vastaaja ne arvioi.
Lopullinen vastaajien määrä oli 128, josta sidosryhmien edustajia oli 95 ja ympäristökeskuksen henkilökuntaa 32. Vastausprosentti oli noin 22. Vastaajajoukon pienuudesta johtuen eroihin vastaajaryhmien välillä tulee suhtautua kriittisesti.
Vastausten analyysissä jokaiselle vastaajalle laskettiin henkilökohtaiset painot sen mukaan, millaiseen järjestykseen vastaaja ympäristöongelmat asetti. Laskemisessa käytettiin Edwards & Barronin (1994) esittämää Smarter-kaavaa. Lopuksi jokaiselle ympäristöongelmalle laskettiin keskiarvo kaikkien vastaajien henkilökohtaisista painoista. Kysely tehtiin Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn mallin pohjalta.
Lisätietoa
Kysely Uudellamaalla:
- Apulaisjohtaja Rolf Nyström, Uudenmaan ympäristökeskus, p. 020 490 3003
Kyselystä yleisesti:
- Tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen, Suomen ympäristökeskus, p. (09) 4030 0348
|