Kalojen vaellustutkimukset

Sivupurojen merkitystä pääuoman taimenkannalle tiedetään hyvin vähän. Todennäköistä on, että pääuomasta nousee taimenia kutemaan puroihin. Vastaavasti sivupuroista laskeutuu taimenen poikasia pääuomaan. Tässä tutkimuksessa todennäköisemmäksi taimenen poikasten liikesuunnaksi oletettiin laskeutuminen sivu-uomista pääuomaan, ja tutkimus suunniteltiin sen mukaisesti.

Vaellustutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, täydentävätkö sivupurot pääuoman taimenpopulaatiota kevään ja alkukesän alasvaelluksella. Tutkimuspuroiksi valittiin Iijokeen laskevat Pirinoja ja Jänisoja Taivalkoskella, sekä Alahaapuanoja Pudasjärvellä. Tutkimus toteutettiin kahtena kesänä.

Taimenen lisääntymiselle soveltuvaa sorapohjaa. Kuva Marita Ahola.

Vaellustutkimuksen tulokset

Pirinojalta saatiin vuonna 2006 taimenia yhteensä 91 kpl, joiden keskipituus oli 18,7 cm. Vaelluksen huippu oli 4.6, jolloin saatiin 17 taimenta. Tällöin myös veden lämpötila nousi ensimmäisen kerran yli 10 asteen.  Ala-Haapuanojalta saatiin yhteensä 36 taimenta, keskipituudelta 16,8 cm. Myös Ala-Haapuanojalla vaelluksen huippu oli 4.6., joskin saaliin määrä oli tuolloin vain neljä taimenta. Veden lämpötila oli tuolloin 9,7 astetta. Muita saaliskaloja olivat Pirinojalla nieriä, hauki, särki, harjus, made, seipi, mutu, salakka ja puronahkiainen. Ala-Haapuanojalta tuli taimenten lisäksi särkiä ja mutuja.

Vuonna 2007 Pirinojalta saatiin yhteensä 88 taimenta, joiden keskipituus oli 17,1 cm. Vaelluksen huippu oli 9.6, jolloin saatiin 17 taimenta. Veden lämpötila oli silloin 14,5 astetta. Muita saaliskaloja Pirinojalla olivat nieriä, hauki, särki, harjus, ahven, kivennuoliainen, seipi, mutu, salakka, puronahkiainen ja kivisimppu. Jänisojalta saatiin koko pyyntiaikana yhteensä vain kuusi taimenta, keskipituudelta 16,6 cm. Jänisojalta tuli taimenten lisäksi mutuja ja puronahkiaisia. Veden lämpötila ei noussut yli kymmenen asteen kertaakaan koko pyyntiaikana. Rysällä vieraillut minkki lisäksi verotti saalista. 

Tulosten perusteella sivupuroilla on todennäköisesti suuri vaikutus pääuoman taimenpopulaatiota täydentävinä lisääntymis- ja pienpoikasalueina, mikä puoltaa sivupurojen vaalimista ja kunnostamista poikastuotantoon sopiviksi. Rysäsaaliissa oli vain muutamia smolttiutuneita yksilöistä, jotka saattavat laskeutua aina mereen asti. Valtaosalla kaloista oli kyljissään normaali jokipoikasen pilkutus.

Rysäpyyntiä Pirinojalla. Kuva Matti Suanto.